Seitakeskittymä Rovaniemen Naarmankairassa

                                   
Naarmankairasta on löytynyt myös sodanaikaisia raunioita, kuten tämä vankirakennus. Metsähallitus kerää lisätietoa alueella olleista vankileireistä.

Naarmankairassa on myös puumerkkejä, joita tekivät kirjoitustaidottomat kalamiehet.

Rovaniemen Naarmankairassa on löytynyt Euroopan tihein seitakeskittymä. Metsähallituksen inventoinnissa löytyi kymmeniä kantoon tehtyjä, alun perin ihmishahmoa kuvaavia kalapatsaita.

Seitoja on tehty kalastusjumaliksi, onnistuneen saaliin muistoksi tai merkiksi hyvästä kalapaikasta. Seitojen ympärillä on runsaasti asuin- ja hautapaikkoja sekä muun muassa kalapatoja ja vesilintujen munitusuuttuja.

Metsähallitus kartoitti ensi kertaa metsätalousmaiden kulttuuriperintöä. Arkeologi Taisto Karjalaisen mukaan Naarmakairan seitojen runsas määrä on ollut tiedossa jo aiemmin. Nyt seitojen sijainti merkittiin tarkasti karttaohjelmaan.
Joitakin tiedossa olleita seitoja todettiin myös kadonneen.
- Jonkin järven rannalla saattoi olla vanha havainto kymmenestä seidasta, ja nyt niitä löytyi vain kaksi, Karjalainen kertoo.
Seidat on voitu viedä, tai aika on tuhonnut ne. Seitoja ei ole ajoitettu, mutta Karjalainen arvelee niiden olevan 1700-luvulta.

Kartoituksia tehtiin Naarmankairassa, Yli-Naarma-, Ali-Naarma- ja Pyhäjärvellä. Järvet ovat pitkään olleet tärkeitä kalastusalueita. Alueen puista on löytynyt vuosilukumerkintöjä, joista vanhimmat ovat 1800-luvun alusta.
-   Ne ovat talonpoikaiskulttuuria. Alue on ollut kemiläisten kalastusaluetta jo 1500-luvulla, Karjalainen kertoo.

Viime kesän inventoinnissa löytyi 300 kulttuurikohdetta. Seitojen lisäksi löytyi muun muassa ennen tuntemattomia sota-ajan kohteita. Ensi kesänä inventoidaan Rovaniemen pohjoispuoli.

Kuvat: Metsähallitus
Teksti Yle lappi