Hyvää Uutta Vuotta 2012!
Maria ja Johan, toinen idästä toinen lännestä, "pesintäaika" Lahdenseudulla, matka jatkui pohjoiseen, sieltä pari pidempää pistoa lahdentaakse. Nyt vietämme rauhallisia eläkepäiviä kesäisin Kemijokivarressa ja talvisin cityssä.
31. joulukuuta 2011
Jokivarressa
Käväisimme, mökintarkistusmatkalla jokivarressa, bussilla. Päivä oli aurinkoinen, pakkasta 8 astetta, joten sää suosi meitä. "Talkkari" oli aurannut tien ja pihan, kyllä kelpasi nousta mäki ylös, kiitos A.
Mökki oli paikallaan, kaikki kunnossa, ja sinne olisi voinut vaikka jäädä.
Lunta oli noin 40 senttiä, oikein siellä oli aurauspenkat. Hämärää oli pilvettömästä taivaasta huolimatta ja sininen hetki hiipi maalaamaan maiseman kohta puolenpäivän jälkeen.
Laitoimme uuniin tulet, siellä paistoimme eväsmakkarat, ja päälle kuppi hyvää kahvia.
Johan pelasti kasvihuoneen oven, lumi oli painanut sen mutkalle, lumi lapioimalla pois ja hiukan raakaa voimaa oven alumiinikehikon oikaisuun, niin hyvä tuli.
Sitten olikin jo aika kiiruhtaa bussipysäkille ja körötellä kaupunkikotiin. Kokemus tuo pikkubussilla matkustaminen oli, laskin sinne mahtuvan 16 henkeä, ja täynnä se olikin mennen tullen. Arvelimme bussin vaihdetun pikkusellaiseen siksi kun koululaiset eivät lomien vuoksi ole liikenteessä. Kyyti oli hurjaa ja vauhti kovaa, ainakin siltä se tuntui, penkat pöllysi kun tuli tukkirekkoja vastaan, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, ehjänä perille.
Talventörröttäjä.
Mökki oli paikallaan, kaikki kunnossa, ja sinne olisi voinut vaikka jäädä.
Lunta oli noin 40 senttiä, oikein siellä oli aurauspenkat. Hämärää oli pilvettömästä taivaasta huolimatta ja sininen hetki hiipi maalaamaan maiseman kohta puolenpäivän jälkeen.
Laitoimme uuniin tulet, siellä paistoimme eväsmakkarat, ja päälle kuppi hyvää kahvia.
Johan pelasti kasvihuoneen oven, lumi oli painanut sen mutkalle, lumi lapioimalla pois ja hiukan raakaa voimaa oven alumiinikehikon oikaisuun, niin hyvä tuli.
Sitten olikin jo aika kiiruhtaa bussipysäkille ja körötellä kaupunkikotiin. Kokemus tuo pikkubussilla matkustaminen oli, laskin sinne mahtuvan 16 henkeä, ja täynnä se olikin mennen tullen. Arvelimme bussin vaihdetun pikkusellaiseen siksi kun koululaiset eivät lomien vuoksi ole liikenteessä. Kyyti oli hurjaa ja vauhti kovaa, ainakin siltä se tuntui, penkat pöllysi kun tuli tukkirekkoja vastaan, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, ehjänä perille.
Talventörröttäjä.
Tästä näkyy tuo lumen paksuus.
Kipakkatonttu lupasi pitää huolen saunasta,
ja lähetteli terkkuja A:lle, V:lle, S:lle ja O:lle!
30. joulukuuta 2011
Kymmenen virran maa
Maa ponteva Pohjolan äärillä on,
Se on entistaistojen tanner;
Niin rohkea, reima ja horjumaton,
Se on muistojen mainio manner.
Tämä maa minun mieltäni innostaa,
Se on Kymmenen virran maa!
Se on entistaistojen tanner;
Niin rohkea, reima ja horjumaton,
Se on muistojen mainio manner.
Tämä maa minun mieltäni innostaa,
Se on Kymmenen virran maa!
Siellä Tellervo metsissä tanhuta voi,
Veden Ahti kannelta soittaa,
Mesipillit Metsolan siellä soi
Ja luonto ihmisen. voittaa.
Se luomistuoreena uhkuaa
Tämä Kymmenen virran maa!
Veden Ahti kannelta soittaa,
Mesipillit Metsolan siellä soi
Ja luonto ihmisen. voittaa.
Se luomistuoreena uhkuaa
Tämä Kymmenen virran maa!
Revontulta sen talvinen taivas luo,
kun pakkanen parhaana räiskää,
ja tunturilaaksojen vuolas vuo,
se kallioseinihin läiskää.
Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa
tämä Kymmenen virran maa!
kun pakkanen parhaana räiskää,
ja tunturilaaksojen vuolas vuo,
se kallioseinihin läiskää.
Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa
tämä Kymmenen virran maa!
Porot palkivat siellä laitumillaan
Tuhatpäisinä laumoina vielä.
Ja aarniohongat muistelojaan
Ne kertovat sulle siellä.
Se muinaisaikoja muistuttaa,
Tämä Kymmenen virran maa!
Tuhatpäisinä laumoina vielä.
Ja aarniohongat muistelojaan
Ne kertovat sulle siellä.
Se muinaisaikoja muistuttaa,
Tämä Kymmenen virran maa!
Kemi, Tornio, Ounas, Oulu ja Ii,
Olen nähnyt uomanne aavat.
Ja mieleni laajeten lainehtii
Ja suoneni tarmoa saavat.
Jokes uljahat syäntäni suurentaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olen nähnyt uomanne aavat.
Ja mieleni laajeten lainehtii
Ja suoneni tarmoa saavat.
Jokes uljahat syäntäni suurentaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olen nähnyt koskenne vaahdokkaat
Ja niiden pauhuja kuullut,
Ja kulkenut autiot tunturimaat
Ja Hiisiä nähneeni luullut.
Niin synkästi sieluni soinnuttaa
Tämä Kymmenen virran maa!
Ja niiden pauhuja kuullut,
Ja kulkenut autiot tunturimaat
Ja Hiisiä nähneeni luullut.
Niin synkästi sieluni soinnuttaa
Tämä Kymmenen virran maa!
Kesäaurinkos kanssa ma valvonut oon
Ja viettänyt yötöntä yötä,
Ja vaipuen vienohon haaveiluun
Vain katsonut Luojan työtä.
En tenhoas tuota voi unhottaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Ja viettänyt yötöntä yötä,
Ja vaipuen vienohon haaveiluun
Vain katsonut Luojan työtä.
En tenhoas tuota voi unhottaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olen nähnyt tuon suvisen sulosään,
Jona päivyt hehkuen päilyy:
Miten tuokio tuottavi viljahan päät,
Miten korret korkeina häilyy.
Suves ihmeet mieleni suosittaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Jona päivyt hehkuen päilyy:
Miten tuokio tuottavi viljahan päät,
Miten korret korkeina häilyy.
Suves ihmeet mieleni suosittaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olen nähnyt uljahat poikasi nuo,
Miten laskussa kuohuvan kosken
Jalo urheus heihin tarmoa tuo,
Miten hehkeäks luopi se posken.
Näkö moinen riutani riemastaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Miten laskussa kuohuvan kosken
Jalo urheus heihin tarmoa tuo,
Miten hehkeäks luopi se posken.
Näkö moinen riutani riemastaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Sivakoillaan vauhdilla tuulispään
Olen nähnyt tyttäres norjat,
Alas kiitävän vierua tunturijään
Kuni ilman impyet sorjat.
Tuo ilmiö mun lumouksiin saa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olen nähnyt tyttäres norjat,
Alas kiitävän vierua tunturijään
Kuni ilman impyet sorjat.
Tuo ilmiö mun lumouksiin saa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olen kuullut kun kansan huulilta soi
Uroaikojen muistelot siellä,
Ja laulut ja loitsut kuinka ne voi
Sen intoa viehtää vielä.
Tämä mielenvoima mun virvoittaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Uroaikojen muistelot siellä,
Ja laulut ja loitsut kuinka ne voi
Sen intoa viehtää vielä.
Tämä mielenvoima mun virvoittaa,
Oi Kymmenen virran maa!
Olet voiman ja vilppauden kotimaa –
Tätä kannat kaksoisleimaa.
Se mieleni toivoja toinnuttaa,
Se antavi intoa reimaa.
Oi loistaos loitos aikojen taa,
Tulevaisten toivojen maa!
Tätä kannat kaksoisleimaa.
Se mieleni toivoja toinnuttaa,
Se antavi intoa reimaa.
Oi loistaos loitos aikojen taa,
Tulevaisten toivojen maa!
Säv. Oskar Merikanto
San. A.V. Forsman
San. A.V. Forsman
25. joulukuuta 2011
Kotona
Kylläpä on ihana olla kotona, ei sitä "maailmalla" muistanutkaan kuinka hyvä paikka se koti vaan on. Villasukat jalkaan ja hiljalleen hipsutellen kotiaskareita, ettei tunnelma vaan särkyisi, puhuakin pitää melkein kuiskaamalla, nautimme joka sekunnista kotona.
Työ ja Tartto ovat kiellettyjä puheen aiheita.
Jouluruuat haettiin läheisestä K-kaupasta, sisäfilettä, graavia lohta, turkkilaista jogurttia, riisipuuro- ja sekahedelmäsoppatarpeet, joulutorttutaikina, hedelmiä ja salaattiaineet, siinä se. Ruokajuomaksi punaviiniä, ja jälkiruuaksi vihreitä kuulia. Saunajuomaksi tölkki olutta per nuppi ja näillä meille syntyi täydellinen joulu.
Kiitos miniän, kynttilöitä meillä oli valmiiksi, niitä riitti joka ikkunalle ja pöydälle, tuomaan joulutunnelmaa ja ennen kaikkea jouluvaloa ja tuoksua.
Joulupäiväkävelyllä ja -kahvilla kävimme keskustassa. Turisteja oli liikkeellä, jotkut kaupat ja joulukojut olivat avanneet ovensa. Pakkasta -2 astetta, tuuli pakotti vetämään huivin reilusti kasvoille.
Tässä kuvaa Lordin aukiolta, kaunis kallellaan oleva joulukuusi ja takana myyntikojuja.
Työ ja Tartto ovat kiellettyjä puheen aiheita.
Jouluruuat haettiin läheisestä K-kaupasta, sisäfilettä, graavia lohta, turkkilaista jogurttia, riisipuuro- ja sekahedelmäsoppatarpeet, joulutorttutaikina, hedelmiä ja salaattiaineet, siinä se. Ruokajuomaksi punaviiniä, ja jälkiruuaksi vihreitä kuulia. Saunajuomaksi tölkki olutta per nuppi ja näillä meille syntyi täydellinen joulu.
Kiitos miniän, kynttilöitä meillä oli valmiiksi, niitä riitti joka ikkunalle ja pöydälle, tuomaan joulutunnelmaa ja ennen kaikkea jouluvaloa ja tuoksua.
Joulupäiväkävelyllä ja -kahvilla kävimme keskustassa. Turisteja oli liikkeellä, jotkut kaupat ja joulukojut olivat avanneet ovensa. Pakkasta -2 astetta, tuuli pakotti vetämään huivin reilusti kasvoille.
Kemijoki on auki, ei näkynyt turisteja jäällä, jota oli hiukan joen reunoilla. Se on kumma kun ihmiset menevät aivan sulan reunaan vaikka jäätä on tuskin nimeksikään. Kyllä joka vuosi on tilanteita kun tämänkin sillan alta joudutaan pelastamaan ihmisiä. Joskus on lehdessä ollut huimia kuviakin kun joku kävelee aivan sulan reunalla, ja Kemijoessa on vielä tosi kova virtaus
Tämä, hiukan haikean näköinen tonttu, toivottelee ohikulkijoille
Hyvää Joulua!
24. joulukuuta 2011
Jouluksi kotiin!
Tämän postauksen myötä haluan toivottaa kaikille lukijoillleni
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Rovaniemellä on talvi.
23. joulukuuta 2011
Lumitilanne Suomessa.
Näyttää hyvältä, päivän pituus on 2 tuntia 15 minuuttia, mutta lumi tuo valoa.
Nämä kuvat Tartosta.Varis? puussa joulukuussa.
Ja muuten vaan harmaata.
22. joulukuuta 2011
Piparkakkutalo
Sirpa
Pettersonin suloinen piparkakkutalo.
Sirpa Petterson on voittanut perinteisen
piparkakkutalokilpailun Rovaniemellä. Pettersonin luomus keräsi yli puolet
annetuista äänistä.
Toiseksi tuli Elina Niskajärvi ja kolmanneksi Kaisa Kulmala.
Piparkakkutalokilpailu järjestettiin nyt viidettä kertaa.
Kilpailun organisaattorit Rovaniemen matkailu ja markkinointi Oy ja Saarenkylän
omakotiyhdistys ry lahjoittavat tapahtuman tuoton lyhentämättömänä Unicefille.
Kuva ja teksti: Lapin Kansa
Tänään on vuoden pimein päivä.
Talvipäivänseisauksesta alkaa tähtitieteilijöiden
määritelmän mukaan virallinen talvi.
Tänään on pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pimein päivä.
Talvipäivänseisauksen takia päivä on nyt lyhimmillään.
Huomisesta alkaen päivä alkaa jälleen pidentyä.
Talvipäivänseisauksesta alkaa tähtitieteilijöiden
määritelmän mukaan virallinen talvi, joka jatkuu aina kevätpäiväntasaukseen
saakka.
Kevätpäiväntasaus on ensi vuonna 20. maaliskuuta. Tuolloin
päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkät kaikkialla maailmassa.
Laiuse linnus
Historia
Laisusenlinna, 15.
vuosisadan puolivälissä rakennettu
ritarilinna, on ensimmäinen Virossa rakennettu linnoitus joka
rakennettiin suojaamaan ampujia vastaan. Linna sijaitsee Jõgevan maakunnassa.
-Liivin sodan aikana linnoitus antautui Venäjälle. Suurmestari Gotthard Kettler yritti, 1559, valloittaa linnoituksen takaisin, siinä kuitenkaan onnistumatta.
-1582 Laiuse joutui Puolan alaisuuteen. Linnan lähellä oli kauppala, jossa 16 luvun lopulla asui yli 200 henkilöä.
Myöhempinä vuosina linna sai taistelujen aikana vaurioita ja on siitä lähtien ollut raunioina, kuten kuvista näkyy.
-Liivin sodan aikana linnoitus antautui Venäjälle. Suurmestari Gotthard Kettler yritti, 1559, valloittaa linnoituksen takaisin, siinä kuitenkaan onnistumatta.
-1582 Laiuse joutui Puolan alaisuuteen. Linnan lähellä oli kauppala, jossa 16 luvun lopulla asui yli 200 henkilöä.
-Kauppala tuhottiin Ruotsin ja Puolan välisen sodan aikana 17.
luvun alussa, ja se jouti Ruotsin vallan alle.
-Kun se taas Venäjän ja Ruotsin välisen sodan aikana, 1656, joutui Venäjän joukkojen käsiin, mutta 1656 Kärden kartanossa tehdyn
rauhansopimuksen mukaan, sille palautettiin sen entiset rajat.
Pohjan sodan Narvan taistelujen aikana, Ruotsin kuningas Kaarle XII, oli majoittuneena Laiusen linnoituksessa.
Armeijat sijoitettiin alueiden
kartanoihin ja kyliin. Linna oli silloin vielä ehjä.
-Pohjan sodassa linna meni jälleen Venäjän vallan alle.Myöhempinä vuosina linna sai taistelujen aikana vaurioita ja on siitä lähtien ollut raunioina, kuten kuvista näkyy.
Vaakunassa näyttäisi olevan vaikutteita kaikista valloittajamaista.
Opastetaulut.
Tässä se mitä mahtavasta Laiusenlinnasta on jäljellä.
21. joulukuuta 2011
Tule joulu kultainen...
Tule joulu kultainen on osa Sokoksen jouluperinnettä. Alunperin kappaleen sanat kirjoitti vuonna 1960 Sokoksen silloinen mainospäällikkö Seppo Mattila joulutervehdykseksi asiakkaille - myöhemmin Aarno Raninen sävelsi sanojen tueksi melodian. Sokoksen joulufilmin pohjana on käytetty 60- ja 70-lukujen Tule joulu kultainen -mainosspotteja.
Sokos lähetti näin nostalgista joulupostia. Mutta kuka on laulaja?
Sokos lähetti näin nostalgista joulupostia. Mutta kuka on laulaja?
20. joulukuuta 2011
Vielä on voita jäljellä...
Meillä on tänään leivottu, voilla, kuten kuvasta näkyy. Meillä sitä vielä on, vaan onkos teillä?
Tarttisko ruveta voitrokariksi, veneellä yli Suomenlahden, kuin ennen vanhaan pirtutrokarit. Ei kai se olis sen kummempaa kuin se kaljan rahtaaminen, kärryt täyteen voita ja laivaan.
Täällä en ole kaupoissa nähnyt kuin suolatonta ja voimakassuolaista, ja se maksaa noin 4euroa/pak.
edit: tarkoitan suomalaista voita, toki näitä paikallisia on ja ovat 250g:n paketeissa, hintaa en nyt muista.
On se kyllä taas yksi kummallisuus muiden joukossa tuo "voipula."
Valion, joku ukko, sanoi eilen telkassa ettei se 37 miljoonan euron vientituki merkkaa heille yhtään mitään, eivät he voita sen takia Venäjälle vie:). Uskoo ken haluaa.
Karppaajat ovat saaneet syyt päälleen, kuten syksyllä kun leivän syönnin sanottiin vähentyneen niin, että leipomoita piti sulkea. Ja eläinaktivistit ovat harmissaan kun karmeista kuvista huolimatta sian syönti vaan lisääntyy, ja taas sormi osoittaa karppaajia.
Moneen kykenevää joukkoa, sanon minä.
Tarttisko ruveta voitrokariksi, veneellä yli Suomenlahden, kuin ennen vanhaan pirtutrokarit. Ei kai se olis sen kummempaa kuin se kaljan rahtaaminen, kärryt täyteen voita ja laivaan.
Täällä en ole kaupoissa nähnyt kuin suolatonta ja voimakassuolaista, ja se maksaa noin 4euroa/pak.
edit: tarkoitan suomalaista voita, toki näitä paikallisia on ja ovat 250g:n paketeissa, hintaa en nyt muista.
On se kyllä taas yksi kummallisuus muiden joukossa tuo "voipula."
Valion, joku ukko, sanoi eilen telkassa ettei se 37 miljoonan euron vientituki merkkaa heille yhtään mitään, eivät he voita sen takia Venäjälle vie:). Uskoo ken haluaa.
Karppaajat ovat saaneet syyt päälleen, kuten syksyllä kun leivän syönnin sanottiin vähentyneen niin, että leipomoita piti sulkea. Ja eläinaktivistit ovat harmissaan kun karmeista kuvista huolimatta sian syönti vaan lisääntyy, ja taas sormi osoittaa karppaajia.
Moneen kykenevää joukkoa, sanon minä.
Kuvitelkaa tuoksu!
19. joulukuuta 2011
Seitakeskittymä Rovaniemen Naarmankairassa
Naarmankairasta on löytynyt myös sodanaikaisia raunioita, kuten tämä vankirakennus. Metsähallitus kerää lisätietoa alueella olleista vankileireistä.
Naarmankairassa on myös puumerkkejä, joita tekivät kirjoitustaidottomat kalamiehet.
Rovaniemen Naarmankairassa on löytynyt Euroopan tihein seitakeskittymä. Metsähallituksen inventoinnissa löytyi kymmeniä kantoon tehtyjä, alun perin ihmishahmoa kuvaavia kalapatsaita.
Seitoja on tehty kalastusjumaliksi, onnistuneen saaliin muistoksi tai merkiksi hyvästä kalapaikasta. Seitojen ympärillä on runsaasti asuin- ja hautapaikkoja sekä muun muassa kalapatoja ja vesilintujen munitusuuttuja.
Metsähallitus kartoitti ensi kertaa metsätalousmaiden kulttuuriperintöä. Arkeologi Taisto Karjalaisen mukaan Naarmakairan seitojen runsas määrä on ollut tiedossa jo aiemmin. Nyt seitojen sijainti merkittiin tarkasti karttaohjelmaan.
Joitakin tiedossa olleita seitoja todettiin myös kadonneen.
- Jonkin järven rannalla saattoi olla vanha havainto kymmenestä seidasta, ja nyt niitä löytyi vain kaksi, Karjalainen kertoo.
Seidat on voitu viedä, tai aika on tuhonnut ne. Seitoja ei ole ajoitettu, mutta Karjalainen arvelee niiden olevan 1700-luvulta.
Kartoituksia tehtiin Naarmankairassa, Yli-Naarma-, Ali-Naarma- ja Pyhäjärvellä. Järvet ovat pitkään olleet tärkeitä kalastusalueita. Alueen puista on löytynyt vuosilukumerkintöjä, joista vanhimmat ovat 1800-luvun alusta.
- Ne ovat talonpoikaiskulttuuria. Alue on ollut kemiläisten kalastusaluetta jo 1500-luvulla, Karjalainen kertoo.
Viime kesän inventoinnissa löytyi 300 kulttuurikohdetta. Seitojen lisäksi löytyi muun muassa ennen tuntemattomia sota-ajan kohteita. Ensi kesänä inventoidaan Rovaniemen pohjoispuoli.
Teksti Yle lappi
Jääkarhuorkesteri
Kuvattu kännykällä, vähän se katkeaa kuin kanan lento, mutta aika kiva on kuitenkin, eikö?
17. joulukuuta 2011
Lõunakeskus
Kävin eilen Lõunakeskuksessa katsastamassa kuinka siellä on valmistauduttu jouluun. Käsitöitä on paljon myynnissä, käytävät pöytiä täynnä. Se tuo kyllä eloa ja väriä kauppakeskukseen.
Villatuotteet, sukat, lapaset ja päähineet näyttäisivät olevan Suomen hinnoissa;(, toivottavasti saavat myytyä, kauniita ovat.
Sen sijaan esimerkiksi suuret ihanat paksusta pellavasta tehdyt kylpypyyhkeet ovat edullisia. Katselin valkoista 80x160cm olevaa paksua pyyhettä jolla oli hintaa 22 euroa;).
Pellavakankaita on myynnissä Abakhanissa (paikallinen kangaskauppa), ei tosin ole kuin pari kangasta jotka käyvät pyyhkeiksi, ja olen niitä jo ostanutkin.
Villatuotteet, sukat, lapaset ja päähineet näyttäisivät olevan Suomen hinnoissa;(, toivottavasti saavat myytyä, kauniita ovat.
Sen sijaan esimerkiksi suuret ihanat paksusta pellavasta tehdyt kylpypyyhkeet ovat edullisia. Katselin valkoista 80x160cm olevaa paksua pyyhettä jolla oli hintaa 22 euroa;).
Pellavakankaita on myynnissä Abakhanissa (paikallinen kangaskauppa), ei tosin ole kuin pari kangasta jotka käyvät pyyhkeiksi, ja olen niitä jo ostanutkin.
Nämä (ajankohtaiset) jääkarhut ovat tuoneet orkesterinsa tänne kauppakeskukseen.
Tämän herkullisen laukun nähtyäni, oli pakko kysyä kuvauslupaa laukun kantajalta.
Laukun takapuolella olikin piilossa yllätys, ihana.
16. joulukuuta 2011
Joulupukki lähtee matkaan Korvatunturilta
julkaistu tänään 16.12. klo 11:43, päivitetty tänään 16.12. klo 12:37
Joulupukki lähtee matkaan perjantaina Savukoskelta. Korvatunturin valkoparta karauttaa poroinensa lahjojen jakoon kello 17 hotelli Samperin Savotalta, jossa matkalaisia saattelee myös Joulumuori.
Myytin
mukaan Joulupukin koti sijaitsee Savukosken Korvatunturilla. Myytti sai
alkunsa, kun Markus-setä kertoi vuonna 1927 radion lastenohjelmassa Joulupukin
asuvan Korvatunturilla.
Korvatunturin
nettisivuilla kerrotaan, että tunturin laella on kolme suurta korvaa, jotka
toimivat satelliittiantennin tavoin. Niillä Joulupukki kuulee kaikki maailmalta
kantautuvat lastenlahjatoiveet.
Pukin mukaan
porot olivat aamutuimaan täpinöissään.
- Vaikka
onkin märkää, Savukoskella on mukavasti lunta ja pääsen matkaan porojen kanssa.
Välillähän sitä joutuu soutamaankin tai turvautumaan kamelikyytiin, maailmalle
suuntaava Joulupukki kertoi Lapin Radiolle perjantai-aamuna.
Savukoskella
järjestetään Pukin matkaan lähdön kunniaksi lyhtykulkue Samperin Savotalta
Rajakirkolle kello 18. Seurakuntasalissa tarjoillaan joulupuuroa.
Kuva ja teksti:Yle Lappi
Täiturg
Kirpputorilla
Täytynee taas esitellä ostokset, 1.40€ ne maksoivat. Merkattu leivinliina, merkattu pikkuliina, kaksi nimikoitua pellavapyyhettä, joissa käsin ommellut päärmeet.
Pesu 90asteessa, silitys ja pääsevät käyttöön.
Täytynee taas esitellä ostokset, 1.40€ ne maksoivat. Merkattu leivinliina, merkattu pikkuliina, kaksi nimikoitua pellavapyyhettä, joissa käsin ommellut päärmeet.
Pesu 90asteessa, silitys ja pääsevät käyttöön.
15. joulukuuta 2011
Tuubihuivi
Tässä jälleen yksi tuubihuivi patenttineuleella. Lankana 100% villalanka Maali.
-mitat noin 30x120cm.
-silmukoita 25
-puikot 10
-langan menekki 200g.
Olen miettinyt tuota tuubihuivin olemusta. Mielestäni sitä käytetään joko asusteena esim. sisällä puseron/jakun päällä, tai siten kuten minä, ulkona lämmittämässä, siis kaulan ympärillä.
Käyttötapa, -tarkoitus on juuri se joka määrää tuubihuivin pituuden.
Mainitsemani mitat esim. 30x120cm, ovat juuri noita lämmittäjiä, jos haluat asusteen, tee pidempi, ehkä noin 160cm.
Asia jota kannattaa miettiä huivia tehdessä.
-mitat noin 30x120cm.
-silmukoita 25
-puikot 10
-langan menekki 200g.
Värit vaihtelevat ilmojen mukaan. Oikea väri huiville on tuo alakuvassa oleva Maali-lanka.
Olen miettinyt tuota tuubihuivin olemusta. Mielestäni sitä käytetään joko asusteena esim. sisällä puseron/jakun päällä, tai siten kuten minä, ulkona lämmittämässä, siis kaulan ympärillä.
Käyttötapa, -tarkoitus on juuri se joka määrää tuubihuivin pituuden.
Mainitsemani mitat esim. 30x120cm, ovat juuri noita lämmittäjiä, jos haluat asusteen, tee pidempi, ehkä noin 160cm.
Asia jota kannattaa miettiä huivia tehdessä.
Huivi
Tämä huivi syntyi, kun katselin Novitalehteä syksy 2011. Siellä on malli: Neulottu ja virkattu hiippahuivi. Mietin kuitenkin huiville monikäyttöisyyttä ja siitä sain idean tehdä huivista tällainen.
Ensin virkkasin 15 lappua ohjeen mukaan, kaksinkertaisella langalla. Käytin ohjeesta poiketen lankana Ripple 55 % villaa, 42 % akryliä, 3 % polyesteriä. Koukku numero 5, palat virkkasin yhteen. Sitten poimin numero 10 puikoille 50 silmukkaa. Kavensin aina oikealla puolella molemmissa reunoissa yhden silmukan, neuloin ainaoikein niin kauan kun silmukoita riitti, päättelin. Lankaa kului noin 250g.
Tässä lopputulos, kuten näkyy huivia voi käyttää monella lailla. Hengari ja nahkarotsi saivat toimia mallinukkena, ja kaikki muu onnistuikin mutta huivista saa myös upea päähineen ja siitä mulla ei ole kuvaa, kuvitelkaa se.
Ensin virkkasin 15 lappua ohjeen mukaan, kaksinkertaisella langalla. Käytin ohjeesta poiketen lankana Ripple 55 % villaa, 42 % akryliä, 3 % polyesteriä. Koukku numero 5, palat virkkasin yhteen. Sitten poimin numero 10 puikoille 50 silmukkaa. Kavensin aina oikealla puolella molemmissa reunoissa yhden silmukan, neuloin ainaoikein niin kauan kun silmukoita riitti, päättelin. Lankaa kului noin 250g.
Tässä kuvassa tuo käyttämäni ripple-lanka.
Tässä lopputulos, kuten näkyy huivia voi käyttää monella lailla. Hengari ja nahkarotsi saivat toimia mallinukkena, ja kaikki muu onnistuikin mutta huivista saa myös upea päähineen ja siitä mulla ei ole kuvaa, kuvitelkaa se.
14. joulukuuta 2011
Kalakaupassa
Kävin taas kalakaupassa ihmettelemässä kaloja, kun se meikäläisen kalavalikoima on aika kapea. Se on sitä mitä Kemijoki antaa, eli lohta, taimenta, haukea, harria ja komeita ahvenia. Talvisin se on mitä kauppojen kalatiskit antavat, lohta, lohta, lohta ja siikaa.
En mahtaisi näille kaloille mitään, enkä taitaisi edes syödä, ainakin jos ovat Läänemeren (Itämeren) kalaa.
edit: eivät ole ihan Läänemeren kaloja;)
Merikeel eli meriantura eli kielikampela (Solea solea) on Koillis-Atlantin kampelakala. Merianturaa pidetään maultaan parhaana kampelalajeista ja sen liha on arvokasta.
Kammeljas eli piikkikampela (Platichthys flesus) on litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä. Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla enintään noin 50 metrin syvyydessä. Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella, mutta myös Utsjoen Pulmankijärvessä. Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Nämä osterit näyttävät tulevan Hollannista. Tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas) (myös japaninosteri) vastaa nykyisin valtaosasta (94 %) osterituotantoa. Sitä viljellään etenkin Kiinassa, Japanissa, Ranskassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Se on eniten viljelty osterilaji Euroopassakin
Röpelökuorista gourmet-eliö osteria ei purematta niellä. Vaikka osteri on suomalaisille vielä harvinainen herkku, sen kunniaksi järjestetään vuosittain Eläköön Osteri! -tapahtuma.
Ostereistakaan en välitä, en pidä myöskään simpukoista, olen kyllä niitä syönyt, mutta en tykkää. Syötävää on silti ihan riittävästi, jos ei liikaakin, ilman näitäkin HERKKUJA!
En mahtaisi näille kaloille mitään, enkä taitaisi edes syödä, ainakin jos ovat Läänemeren (Itämeren) kalaa.
edit: eivät ole ihan Läänemeren kaloja;)
Tarkennusta kaloihin:
Merikuradi eli merikrotti (Lophius piscatorius) on krottikalojen
(Lophiiformes) lahkoon kuuluva merikala. Se esiintyy Koillis-Atlantin
rannikkovesissä Barentsinmereltä Gibraltarinsalmeen,
Välimerelle
ja Mustallemerelle.Merikeel eli meriantura eli kielikampela (Solea solea) on Koillis-Atlantin kampelakala. Merianturaa pidetään maultaan parhaana kampelalajeista ja sen liha on arvokasta.
Kammeljas eli piikkikampela (Platichthys flesus) on litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä. Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla enintään noin 50 metrin syvyydessä. Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella, mutta myös Utsjoen Pulmankijärvessä. Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Nämä osterit näyttävät tulevan Hollannista. Tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas) (myös japaninosteri) vastaa nykyisin valtaosasta (94 %) osterituotantoa. Sitä viljellään etenkin Kiinassa, Japanissa, Ranskassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Se on eniten viljelty osterilaji Euroopassakin
Röpelökuorista gourmet-eliö osteria ei purematta niellä. Vaikka osteri on suomalaisille vielä harvinainen herkku, sen kunniaksi järjestetään vuosittain Eläköön Osteri! -tapahtuma.
Ostereistakaan en välitä, en pidä myöskään simpukoista, olen kyllä niitä syönyt, mutta en tykkää. Syötävää on silti ihan riittävästi, jos ei liikaakin, ilman näitäkin HERKKUJA!
Rovaniemi on maailman parhaita joulukohteita
Päivitetty 14.12.2011 10:17, julkaistu 14.12.2011 10:14
Kansainvälinen lehdistö: Rovaniemi on maailman parhaita
joulukohteitaKuva: MARKKU LESKINEN
Pasi
Kalliokoski
– Rovaniemi on upeasti noteerattu näissä kansainvälisesti arvostetuissa listauksissa ja mielenkiinto Joulupukin virallista kotikaupunkia kohtaan on huimassa nousussa, iloitsee toimitusjohtaja Sanna Kortelainen Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:stä.
– Kansainvälisten mediavierailujen määrä on esimerkiksi kasvanut viime vuoteen verrattuna lähes 20 prosenttia. Jouluviikoilla Rovaniemeltä tehdään useita suoria medialähetyksiä muun muassa BBC:n kanaville.
Reader's Digest eli Valitut Palat on sijoittanut Rovaniemen 10 juhlavimman joulukohteen listalla sijalle neljä. Lehden mukaan Rovaniemen satumaista joulua on muiden vaikea lyödä. Kiitosta saivat muun muassa Joulupukin Pajakylä sekä luminen talven ihmemaa poroineen ja huskyineen.
Forbes puolestaan listasi viime viikolla yhteistyössä matkailualan vaikuttajien Lonely Planetin ja Frommer´sin kanssa maailman matkakohteet, joissa joulun voi kokea ainutlaatuisella tavalla. Tällä Top11-listalla Joulupukin Pajakylä ja SantaPark Napapiiriltä ovat yhdessä muun muassa New Yorkin, Amsterdamin, Kölnin ja Aspenin kanssa.
Rovaniemi on lisäksi listattu aasialaisessa ruoka, matkailu ja muotilehti Tatlerissa joulun neljän parhaan elämyskohteen joukkoon.
Rovaniemen Joulu maailman TOP-listoilla:
• Reader's Digest: 10 most festive Christmas venues
• Forbes: World's Top Christmas Destinations
• Asia Tatler: Top Travel Destinations for Christmas
Näin kertoo tuore: Lapin Kansa
13. joulukuuta 2011
Kumihimo
Kiinalainen vai japanilainen kierrenyöri, oletteko kokeilleet?
|
Tässä video aiheesta.
Täältä saa tarvikkeita.
12. joulukuuta 2011
Rovaniemeläisyritys rakentamaan Angry Birds -leikkipuistoja
Maanantai 12.12.2011 klo 09:05 (päivitetty ma 11:57)
KUVA: X
Lappset valmistaa Rovion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti
Angry Birds -pelihahmojen innoittamia leikki- ja liikuntapaikkavälineitä sekä
valmiiksi suunniteltuja aktiviteettipuistokokonaisuuksia.
Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka
julkisti sunnuntaina Tokiossa uuden yhteistyökumppanuuden.
- Kiinalaiset ystävämme ennättivät jo rakentaa yhden huvipuiston
ilman lupaa. Mutta me perustamme omanlaisemme puistokonseptin ja rakennamme
tuhansia puistojamme ympäri maailmaa, Vesterbacka sanoi Talouselämän mukaan.
Ensimmäinen Lappset-yhtiön rakentama puisto avautuu Espoossa
ensi vuoden alkupuolella. Vesterbackan mukaan keskusteluissa on jo kymmenien
muiden puistojen rakentaminen. Hänen mukaansa suunnitteilla on rakentaa ”pieniä
toiminnallisia puistoja”. Leikkipuistot yhdistävät pelin virtuaalimaailman ja
tosimaailman toiminnallisuuden, Vesterbacka kuvailee.
Lappset Group Oy:n toimitusjohtaja Juha Laakkonen
iloitsee yhteistyöstä.
-Angry Birds yhteistyö laajentaa Lappsetin mahdollisuuksia
Aasian kasvavilla markkinoilla, vahvistaa tarjontaa kaiken ikäisten ihmisten
hyvinvointiin sekä kertoo Lappsetin kyvystä olla alansa johtava ja
innovatiivisin yritys. Eri-ikäisten ihmisten aktivointi on yhteiskunnan
kannalta erittäin tärkeää, Laakkonen sanoo. Vesterbacka puhui Tokiossa Angry Birdsin kaksivuotisjuhlissa.
Vuonna 1970 perustettu Lappset vie leikkipuistovälineitä yli 40 maahan. Vuonna 2010 konsernin liikevaihto oli noin 45 miljoonaa euroa.
Lähde:Kauppalehti
Kuva: Lappset
Kilpisjärvi jäätyi ennätysmyöhään
Päivitetty 12.12.2011 08:06, julkaistu 12.12.2011 08:05
Kilpisjärven yksiöinen jää houkuttelee luistimille mutta
terve järki neuvoo pysymään rannalla.
Kilpisjärven jäätymistä odotettiin poikkeuksellisen pitkään.
Tavallisesti kylän kalamiehet pääsevät vetämään verkkoja jään alle jo
marraskuun alkupuolella, mutta tänä vuonna järvi sai yhtenäisen jääkannen vasta
joulukuun 7. päivänä.
Urho Viik on mitannut vuosikymmenten ajan Kilpisjärven
jään vahvuutta. Hän ei muista järven koskaan jäätyneen joulukuun puolella.
Järvi on ollut aina kauttaaltaan jäässä viimeistään
marraskuun viimeisellä viikolla.
Suurtuntureiden luonto –kirjassa Kilpisjärven myöhäisimmäksi
jäätymisajankohdaksi mainitaan 27.11.1961. Tämä ennätys ylittyi nyt runsaalla
viikolla.
Kilpisjärven alkutalvi on ollut muutenkin leuto ja
vähäluminen. Lunta on ollut enimmillään vain kymmenisen senttimetriä. Maastossa
on edelleen helpompi liikkua kävellen kuin suksilla tai moottorikelkalla.
Kuva ja teksti: Lapin Kansa
Ounasvaara avaa kaksi rinnettä tiistaina
julkaistu tänään 12.12. klo
07:55
Laskettelukauden
avaus on Ounasvaaralla myöhässä kolmisen viikkoa. Tänä talvena useimmat Lapin
hiihtokeskukset ovat joutuneet siirtämään avajaisiaan tavallista myöhemmälle
ajankohdalle lämpimän sään vuoksi.
Ounasvaaran
hiihtokeskuksen toimitusjohtajan Juhani Roinisen mukaan Ounasvaara ei ole
aukaissut rinteitä näin myöhään kertaakaan 2000-luvulla.
Teksti ja kuva:YLE Lappi
11. joulukuuta 2011
Joulukoristeita.
Raatihuoneentorilla on paljon pieniä joulukuusia, jotka päiväkotien lapset ovat koristelleet. Kävin kuvaamassa tuloksia, hellyttäviä ovat ja kierrätys on kunniassa.
Jogurttipurkit ja niiden kannet olivat eniten käytetty materiaali. Noita kirkkaita kansia (esim. raejuusto) oli käytetty hienosti, luulisin niissä käytetyn jotakin geeliväriä? Tuo jäkäläpallo on huippu, ja sitähän meillä on.
Raverlyssä ilmainen joulupallo-ohje tästä linkistä, kauniita, suosittuja ja helppoja. Vielä ehtii.