Kadriorginlinna ja puisto

Katariinanlaakso (Kadriorg)




Katriorg on puisto, linna ja joukko lampia. Se on yli 200 vuotta vanha kesänviettoalue, jolla mm. Pietari Suuri käyskenteli. Pietari I alkoi vuonna 1718 rakentaa linnaa, jota keisarinna Katariinan kunniaksi kutsuttiin Jekaterinenthaliksi tai Catherinenthaliksi eli Katariinanlaaksoksi (viroksi Kadriorg ’Kadrin laakso’).


Väliaikaiseksi kesäasunnoksi tarkoitetun palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, joka myöhemmin keräsi kuuluisuutta suunnittelemalla Peterhofin linnan. Kerrotaan, että ensimmäiset kivet Kadriorgin linnan alusmuuriin muurasi tsaari henkilökohtaisesti.


Linnan ympäristöön hän rakennutti kävelyteitä, kukkameriä, viheriöiviä puistoja, lampia suihkulähteillä ja patsaita. Kaikki tehtiin barokin ihanteiden mukaan tiukan symmetrisesti. Puiston vesihuolto toteutettiin rakentamalla kivetty kanava Ülemiste-järvestä. Tallinnan yläluokka ihastui puistoon ja kaikkeen siellä olleeseen ja ryhtyi Pietari Suuren jalanjäljissä rakentamaan lähitienoille omia huviloitaan samaan tyyliin.


Nyt Kadriorgin barokkilinnaa isännöi puolestaan Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma. Kokoelma koostuu yli 900 länsieurooppalaisesta ja venäläisestä maalauksesta 1500 – 1900-luvuilta, 3500 graafisesta teoksesta, yli 3000 veistoksesta, pienoisplastiikasta sekä 1600 taideteollisesta esineestä (historialliset huonekalut, posliini, lasi yms.) Siellä järjestetään myös konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja vastaanottoja.


Puistoa on viime vuosina huollettu perusteellisesti. Huonokuntoisia puita ja pöheikköjä on siistitty ja maisemaa pilanneita rakennuksia on purettu. Huoltotyöt jatkuvat ja päämääränä on saada puisto huippukuntoon vuoteen 2018 mennessä, jolloin se viettää 300-vuotisjuhliaan. Palatsin taakse jäävä ns. yläkukkatarha on äskettäin entisöity 1700-luvun mallin mukaan ja on kesäisin avoinna vierailijoille.

Kadriorgin linnalta lähtee puistotie kohti Suomenlahden rantaa. Seuraamalla tätä viivasuoraa tietä noin puoli kilometriä pääset Rusalkan muistopatsaalle. Siunausta antavaa enkeliä kuvaava 16-metrinen patsas pystytettiin vuonna 1893 kadonneen Venäjän rannikkovartioston panssarilaiva Rusalkan miehistön muistoksi. Katoaminen on mysteeri eikä laivan uppoamispaikka- tai syy ole vielä tänä päivänäkään ainakaan yleisessä tiedossa. Rusalkan muistopatsaalla pääset helposti osalliseksi vironvenäläisestä häähumusta, sillä venäjänkieliset käyvät siellä usein kuvauttamassa itsensä heti häiden jälkeen.

Esikuva Rusalkan muistopatsaalle, esillä Kadriorgin linnassa.

 Karl Timoleon von Neff 1804-1877, maalaama taulu: Eesti talunaine lapsega.

Kadriorg ja siellä sijaitseva Kadriorgin linna sijaitsevat n. 2.5 kilometriä linnuntietä Tallinnan Vanhastakaupungista itään. Pääset Kadriorgin linnalle (Kadrioru loss) kätevästi taksilla tai raitiovaunuilla 1 ja 3 Kadriorgin päätepysäkille, joka sijaitsee n. 100 metrin päässä linnalta.

Upea paikka, kannattaa ehdottomasti käydä - kontrastia Vanhankaupungin turismille.


Seuraavassa 'talossa' asuu Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vaimonsa Evelin kera.




Kuvia tuli paljon, kuitenkin vain pieni osa ottamistani.