15. maaliskuuta 2013

Villi Pohjola 3 - susi pihassa.

 
Susi ja karhu ovat viime aikoina puhuttaneet meitä suomalaisia. Petojen tulo lähelle ihmisasumuksia koetaan pelottavana asiana, eikä syyttä. Meitä lohdutellaan, että pedot eivät ole ainakaan sataan vuoteen käyneet ihmisen kimppuun - mitä nyt se lenkkeilijä siellä Itä-Suomessa.
 
Meillä täällä erämaissa pedot ovat arkipäivää ja pedot ja porot ovat huono yhtälö. Meillä ei kyllä ole poroja kuten ei suurimmalla osalla lappilaisia. Mutta keskustelu asiasta äityy täälläkin välillä varsin kiihkeäksi.
 
Omat kokemukset pedoista ovatkin varsin omanlaisia.
Karhun kanssa on kohdattu, ensin lapsena Tohmajärvellä, sitten mökkimaisemissa.
Kuopuksen kanssa oltiin metsässä, lähellä kotia, sieniä keräämässä, kun yhtäkkiä huomasimme karhun istuvan jonkun matkan päässä meistä ja 'tarkkailevan' puuhiamme. Taisi shokki tulla kun en osannut pelätä enkä lähteä mihinkään päin, kunnes kuopus sanoi, että: "pitäisköhän meijän mamma lähteä pikkuhiljaa kotiin päin".
Seuraavana päivänä metsästäjät kävivät katsomassa jäljet, ja siellähän se karhu oli kulkenut kovasti ristiin rastiin, varmaankin syönyt mahaansa täyteen jaksaakseen viettää talven pesässään. Meidän mökki ja palsta sattuu olemaan karhujen kulkureitillä, jälkiä on joka vuosi, onneksi ei kohtaamisia. Onneksemme tämä karhu ei (kai) ollut lihaa vailla;)
 
Metsään menin tämänkin tapauksen jälkeen, ja yksin. Laulelin metsässä ollessani kaikki laulut joita vaan mieleeni tuli, niin että arvelin karhunkin jo osaavan kaikki mun laulut.
 
Kyllä mä luulen, että useampikin karhu on nähnyt mut metsässä, mutta minä en niitä.
 
Meillä  ei pelätä susia eikä karhuja, ahmoista puhumattakaan, mielestäni enemmän kannattaisi pelätä ihmistä, jos nyt jotakin pitää pelätä.
Toinen asia olisi jos perheessä on pieniä lapsia, voin vain kuvitella heidän huolensa ja mielestäni se on oikeutettua. Pedot eivät kuulu ihmisasumusten lähelle.
 
 
 
Tämä susi hiippaili meidän mökin ikkunan alla joku vuosi sitten. Tapauksen yllätyksellisyydestä johtuen yksikään kuva ei ole tarkka;(
 
RKTL:n Ilpo Kojola on varmistanut kyseessä olleen suden.

Sus siunatkoon...
Mitä vähemmän asiasta tietää ja joutuu kohtaamaan, sitä enemmän tuntuu tapana olevan ottaa asiaan kuin asiaan kantaa, kuten ent. kulttuuriministeri on tehnyt.
Tässä vastine Karpelalle Lapin Kansasta.  Sen on kirjoittanut Lapin Kansan pääkirjoitustoimittaja Petteri Holma, kirjoitus on päivätty21.2.2013.

2 kommenttia:

  1. Kiitos kommentistasi. Oli kiva lukea että olet "koukussa" blogiini :)

    Huiii.. minä kun pelkään KAIKKIA eläimiä. Ja susi sekä karhu saavat karvat nousemaan pystyyn. Onneksi olet noin rohkea !!!
    Mukavaa ja aurinkoista viikkoa sinne pohjoiseen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anneli, enkä huonossa 'koukussa' lainkaan.

      Kyllä kai sitä minäkin pelkään noita petoja. Olen vain ajatellut sen niin, että jos oikein pelkää ei voi tehdä mitään, siis mökillä.
      Sama ajatus noitten sääskien kanssa; en käytä karkotteita, ja siitä taas olen ajatellut, että pitää lähteä Lapista pois jos ei kestä niitä ja sitä taas en halua.
      Taitaa mulla olla hiukka hullut metodit, vaan näillä ollaan porskuteltu kohta 6 kymmentä vuotta;)

      Poista

Kommentoi sinäkin! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, oletpa asiasta mitä mieltä tahansa, kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan.