Auf Wiedersehen Finnland...

mutta vain vähäksi aikaa, olemmehan päättäneet, että palaamme keväällä muuttolintujen myötä.

Kun tämä postaus näkyy lukijoille, olemme ylittäneet Suomen aluevesirajan ja edessä häämöttää Viron rannikko.

Siis sikäli tämä "löyhässä hirressä" olo helpottaa. Liipola on nyt taakse jäänyttä elämää. Huusholli on ajettu alas, kaapit ammottavat tyhjyyttään. Koko viikon olen tehnyt asioita "täällä viimeisen kerran". Perjantaina kävin aamulenkilläkin, täällä viimeisen kerran, ja kastuin, täällä viimeisen kerran, oikein kunnolla, onneksi en ole sokerista.

Näkymä yli Tallinnan, kuvattu Olevisten kirkontornista

Matkan Tallinna Tartto, 188 km,2 h 50 min, taitamme omalla autolla. Tallinnahan  onkin meille tuttu jo menneiltä vuosilta, Tarttossakin kävimme, noina Tallinnan vuosina, muutaman kerran.

Jogurttia sai silloin ostaa tällaisessa pakkauksessa. Vieläkö tätä saa, sen ja muut "eksoottiset" jutut kerron teille sitten kun olemme kotoutuneet  toisellepuolenlahden.