Kun tämä postaus näkyy lukijoille, olemme ylittäneet Suomen aluevesirajan ja edessä häämöttää Viron rannikko.
Siis sikäli tämä "löyhässä hirressä" olo helpottaa. Liipola on nyt taakse jäänyttä elämää. Huusholli on ajettu alas, kaapit ammottavat tyhjyyttään. Koko viikon olen tehnyt asioita "täällä viimeisen kerran". Perjantaina kävin aamulenkilläkin, täällä viimeisen kerran, ja kastuin, täällä viimeisen kerran, oikein kunnolla, onneksi en ole sokerista.
Näkymä yli Tallinnan, kuvattu Olevisten kirkontornista
Jogurttia sai silloin ostaa tällaisessa pakkauksessa. Vieläkö tätä saa, sen ja muut "eksoottiset" jutut kerron teille sitten kun olemme kotoutuneet toisellepuolenlahden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, oletpa asiasta mitä mieltä tahansa, kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan.