30. joulukuuta 2013

Hyvää loppuvuotta!

Täällä on ollut hiljaista, ei mitään erityistä syytä, niin kuin ei yleensäkään. Monta asiaa, tapahtumaa ja käsityötä on ollut ja mennyt, ilman postauksia.
Voisikohan tämä olla sitä paljon puhuttua kaamosmasennusta??? En ole tiennyt sitä potevani ja en kyllä oikeasti podekaan, yritän vain selitellä suoranaista saamattomuuttani. Lupaan parantaa tapani.
 
 
Nämä  kuvat ovat jouluaatolta, kello 13.31. Tosi voimakas sininen hetki, päivän pituus 2tuntia 15 minuuttia, ja mikä parasta meillä oli NIIIN kaunista; lumiset puut, maassa kevyttä pakkaslunta ja pakkasta -3 astetta.


Tämä kuva on otettu 26.12 sattumalta samaan aikaan kuin nuo edelliset siis klo 13.31. Kyllä, se on aurinko joka sinnikkäästi yrittää pilkistää puiden takaa, yritykseksi se tosin jäikin.
Seuraavan kerran, tuolla kohdalla, aurinko näyttäytyy tammikuun puolenvälin paikkeilla;(
 
Tapaninpäivänä satoi vettä reippaasti, lumet hupenivat, puut muuttuivat kuin alastomiksi ja piha-alueet kaljamoiksi. Potkukelkan avulla piti pysytellä pystyssä. Hiekoitimme ja suolasimme tuon meille johtavan mäkitien, toivossa, että jouluvieraat pääsevät autolla pihaan saakka ja pääsivät. Olivatkin mieluisat vieraat, jos nyt omista voi sanoa, että vieraat.
 

Me emme ole blogissani esiintyneet kuvina, mutta nyt teen poikkeuksen. Tässä me Johanin kanssa olemme, myös hellittelyniminemme; maamaa ja papi, perheen nuorimman O 5v:n ikuistamana. Meidän piti istua malleina, että 'taiteilija' sai työskennellä rauhassa. Minulla on kudin sylissä, Sannille tunikamekko. Ja puikotkin saivat uudet nimet, ne ovat virkuttimet, sanoi tämä nuori luku- ja kirjoitustaitoinen taiteilija. Kyllä, hän osaa lukea, oppi kesällä, täytettyään toukokuussa viisi vuotta.
Kuvista meidät kyllä tunnistaa, aina papan Reinoja myöten.
 
Siis, hiljaisuudesta huolimatta, täällä kaikki hyvin.


11. joulukuuta 2013

11.12.13

Pareja vihitään erikoisena päivämääränä

Helsingissä, Varkaudessa ja Rovaniemellä on varauduttu normaalia vilkkaampaan vihkimispäivään keskiviikkona 11.12.13. Tällaista erikoista tilannetta jossa kaksilukuinen päivämäärä, kuukausi ja vuosi ovat peräkkäin numerojärjestyksessä ei tällä vuosisadalla enää koeta.

Vihkiminen 111213
                               Kuva: Touko Yrttimaa / Yle 


Muun muassa Helsingin Puotilan Kappelissa vihkimiset alkavat kello 12 ja pareja vihitään puolen tunnin välein klo 18 asti.
Varkauden pääkirkossa vietetään yhteistä vihkijuhlaa keskiviikkona kello 18. Samanaikaisesti vihitään neljä pariskuntaa.
Rovaniemen pääkirkossa pareja vihitään kello 15-19.
Jos haluaa tulla vihityksi erikoisena päivänä kirkkoon, mukaan pitää ottaa esteettömyystodistus ja henkilöpaperit. Pyyntö avioliiton esteiden tutkinnasta on ollut tehtävä viimeistään 2.12.

Teksti ja kuva lainattu Lapin Radion sivuilta.

9. joulukuuta 2013

Tuubihuivi jämälangoista

 
Onnistuu se näköjään näinkin. Paksuilla puikoilla, jämälankojen määrällä ei periaatteessa ole väliä, neulo sen verran  kun lankaa riittää, vaihda väriä. Mä neuloin tähän oikeaa, nurjaa, 2oikein 2nurin. Tästä tuli pirteä väriläiskä mustan toppikseni kanssa käytettäväksi, ja sain hävitettyä langanloppuja 230grammaa.

Tämän mitat noin 30x120.
Pakkohan niitä oli heti ainakin kaksi tehdä, kuinkas se olikaan: käsitöidentekijä on terve kun se tekee, mutta sairas kun ei osaa lopettaa.

Mitat ovat noin 30x130.
Tässä huivissa joustinta reunoissa-ei käperry reunoistaan.

8. joulukuuta 2013

Välineurheilua

Eikös ole ihania, pitänee tilata. Tilatkaa tekin, näitä myy Lankakauppa Titityy.
 
 
Hinta: 16,90 €
 
 

Neulojan sormus Knit or Die 17 mm
Hinta: 15,50 €
 
 
Täällä ollaan sairasteltu, soiteltiin kuopuksen kanssa keskiviikkona, heillä oli kaikilla vatsatauti, pojalla parastaikaa. Ja uskokaa tai älkää, se tarttui minuun;)
Olen nyt kärvistellyt kaksi päivää petinpohjalla (ja vessassa). Onneksi nyt alkaa helpottamaan.
 
Tästä oppineena laitan heille ennen soittoa sähköpostin, ja varmistan ettei ole mitään tarttuvaa, sitten voin soittaa. Sähköposti on luullakseni turvallinen;)

6. joulukuuta 2013

Rovaniemi 6.12.2013

 
Arktikum on nähtävyys Rovaniemellä, se on museo, tiedekeskus, kulttuurikohde sekä kokous- ja kongressitalo. Tässä se on tuo pitkä 'lasiputki'

ja tähän se päättyy.

Tässä vasemmalla Tiedekeskus Pilke
 
TIEDEKESKUS PILKE kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä kaikilla aisteilla. Tule näkemään, kuulemaan, haistamaan, maistamaan ja koskemaan!
Oikealla Arktikumin 'putki'.

Vielä virtaa...Kemijoki

eikä sekään  estä Safariyrittäjiä.

 Kelkka on kiertänyt sulan Kemijoessa.
 
Ravintolalaiva odottaa kesää... ja minä.

 
Euroopan metsäviikko näkyy ja kuuluu Rovaniemellä.
Euroopan Metsäviikkoja juhlitaan Rovaniemellä 9.–13.12.2013 Tapahtuma tuo paikalle kansainvälisiä vieraita, kokouksia ja seminaareja.
Lordin aukiolle on 'istutettu' 500 puuta ja kaksi toimivaa saunaa.

Kiinalaista jouluväkeä, ajan henkeen;(
 

Taitavat porotkin olla muualta kuin Suomesta, hinnasta 6,90e, päätellen.
 
 
Kävelin kaupungilla itsenäisyyspäivän kunniaksi kamera kaulassa, pari tuntia, ja tulin surulliseksi.
Meillä Rovaniemellä kun ei vaan osata!?!?!?
 
Turisteja liikkuu enemmän kuin paikallisia, ja tiedättekö mitä; kaupat ovat kiinni. Lordin aukiolla, eli ydinkeskustassa on kaksi kolme kojua joissa turisti voisi päästä rahoistaan, nimittäin jos haluaa ostaa Made in Hongkong-tuotteita.
Yhdellä rouvalla oli myynnissä kotimaisia tuotteita, juurikin Lapin talveen sopivia; pipoja, villasukkia, lovikkaita jne. Juttelin tovin hänen kanssaan, hän oli tyytyväinen myyntiinsä ja paikkaansa, sanoi myynnin ensiviikolla piristyvän. Ja uudelleen uudenvuoden tienoilla kun venäläiset tulevat: " niitä tulee Siperiasta asti ja niillä on paljon rahaa, ostavat erikoista ja kallista" sanoi tuo rouva. Myyntipaikka, pätkä kävelykadun reunaa, kuulemma maksaa 1400euroa, loppiaiseen saakka??? Ilmankos siellä ei ole myyjiä!
 
Rovaniemen kaupunkipäättäjien ja asiasta vastuussa olevien on pakko tehdä asialle jotakin ja pian, tai me menetämme maineemme hyvänä arktisena matkailukaupunkina.
  • kaupungin yleisilme täytyy siistiä ja luoda viihtyisämmäksi
  • kauppojen aukioloajat vapautettava
  • kävelykadun varteen ilmaisia/edullisia myyntipaikkoja, kojuja
  • tapahtumia ja  esityksiä joissa kerrotaan meidän upeasta luonnosta, puhtaista vesistä, jokamiehenoikeuksista jne. esim. screenit
  • hyödynnettävä Joulupukkia ja tonttuja
 
Tässäpä alkuun...


ps. Taidanpa pistää kopion  Lotvoselle;)

5. joulukuuta 2013

96. Itsenäisyyspäivä.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää!
 
 



"Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäistä Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.

Suomen itsenäisyysjulistus päätettiin ja allekirjoitettiin 5. joulukuuta 1917 äänestyspäätöksellä, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä, 6. joulukuuta 1917. Suomen itsenäisyyttä eivät olleet valmiita tunnustamaan ympärysvallat ensiksi sen takia, että niiden liittolaisina toimineet Venäjän valkoisten sotilashallitusten johtajat eivät hyväksyneet Venäjän jakamista itsenäisiksi valtioksi. Saksa ei voinut tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjän kapinahallitus oli sen tehnyt Brest-Litovskin rauhan-neuvotteluiden vuoksi.
 


Vasta tunnustetun Suomen ensimmäinen valtiolippu, alun perin Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan senaatin lippu, 5. tammikuuta – 28. toukokuuta 1918."
Lainaus Wikipediasta.


Itsenäisyyspäivänä muistetaan sotaveteraaneja, talvi- sekä jatkosotaa ja TV:ssä esitetään Tuntematon sotilas.
Kuitenkin Suomi itsenäistyi reilut kaksikymmentä vuotta ennen talvisotaa, silloin meillä oli veljessota, kansalaissota, vapaussota, kapina, vallankumous, sota jonka nimi riippuu kulloisestakin puhujasta ja hänen taustoistaan. Eihän kukaan ole sitä unohtanut?


"Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kansojen sisäisille valtataisteluille luonteenomaisesti sodan molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan aikana ja sen jälkeen punaisia tai punaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti. Sisällissota vaati yhteensä noin 37 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Terrorissa surmattiin myös suomalaisia valkoisia ja Venäjän kansalaisia. Muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita valkoisia sekä saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.

Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Valkoinen Suomi katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin punaisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen suomalaisten kesken" Wikipedia.
 

Arvostan suunnattomasti sotaveteraaneja ja heidän uhraustaan maamme hyväksi, en usko että ilman sitä meillä nyt olisi itsenäinen Suomi.
Mutta kun puhutaan Suomen itsenäisyydestä pitää muistaa se todellinen itsenäisyyspäivä, ja kunnioittaa myös niitä jotka silloisissa itsenäistymismylläköissä uhrasivat henkensä Suomen ja suomalaisten puolesta ja hyväksi. Silloin käyty sota, suuri askel itsenäistymisen tiellä, on yhä syvä arpi meissä suomalaisissa, kansallinen häpeänkin aihe - liian vähän ja liian varovasti käsitelty asia.



 

3. joulukuuta 2013

Siniristilippu

Otsikko on hiukan etuajassa ajatellen tulevaa Itsenäisyyspäivää. Tänään kuitenkin tapahtui jotakin outoa, pelottavaakin, liittyen otsikkoon.


Kävimme Johanin kanssa päivällä lähikaupassa, Ksellaisessa. Mulla on paha tapa heittää kolikko peliautomaattiin, Johan odottelee tyynesti sivummalla, hänellä ei ole tätä(kään) pahetta.

No, hän siis seisoi pipo päässä, kassi kädessä ja odotti, että saan upotettua sen kolikkoni hyväntekeväisyyteen, kun hänen eteensä pysähtyi suuri, vaaleatukkainen mies. Eikä mitenkään keskusteluetäisyydelle, vaan melkein rinnat vastakkain, mies oli suuri, yli kaksi metriä  arvioi Johan (itse 184cm.)
Siinä he sitten seisoivat kasvokkain, ottivat mittaa toisistaan, kumpikaan ei puhunut mitään. Tuo suuri mies katsoi Johania suoraan silmiin, ajan joka tuntui ikuisuudelta, sitten hän alkoi hypistelemään takkinsa ulkopuoleista taskua, sydämenpuoleista, käänteli, väänteli ja silitteli sieltä esiin taskun suuhun kiinnitetyn rintamerkin. Eikä mitä tahansa merkkiä vaan Suomipinssin, osoitti sitä sormellaan ja poistui.
Sanaakaan ei vaihdettu, mutta asia tuli selväksi. Tai ei oikeastaan, Johanhan on suomalainen, perisuomalainen, sanoisinko jopa isänmaallinen, eikä edes näytä maahanmuuttajalta.

Kun olin saanut hukattua sen kolikkoni läksimme ulos, tuon miehen, joka oli istahtanut ikkunan eteen penkille, seuratessa meitä tiiviisti katseellaan. Luulimme hänen tulevan perässämme ulos, mutta hän vain vaihtoikin istumapaikkaa jonkun miehen viereen-seuraava opetettava?

Mies oli joko piip, tai sitten piip, mutta pelottava. Olen kuullut, että tuolla suuressa maailmassa, mutta, että täällä Rovaniemellä;(