4. huhtikuuta 2013

Tikkuripaita


Ei ihan perinteitä kunnioittaen, vaan paremminkin tähän päivään modistettuna. Toivottavasti en ärsytä tällä ketään. Voin lohduttaa, että se toinen joka on kohta valmis on perinteinen, nappeja myöten.

Tämä on tehty 7-veljestä langasta, jota kului 938grammaa, väri kuten kuvista näkyy ärhäkkä oranssi.
Ohje Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita-kirjasta.

Aikaa tekemiseen kului kokonaista 10päivää, jälki ei ole kovin tasaista mutta luotan, että 'tekeytyy'
Kai sitä vaan pitää kutoa niiin kauan, että jälki olisi tasainen;(

väriterapiaa

  ja huumoria.
 
Luovutus lauantaina, saaja vanhempi M.
 

12 kommenttia:

  1. So a beautiful! Great color and pattern... and buttons!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you Ülle, bold color choice, the boy's favorite color.

      Poista
  2. Todella aunis pusero..hauska nappirivistö.Toivottavasta tuleee käyttöön. 7-veljestä lanka pistelee monia jopa alupaidan läpi. Itse olen oppinut sen kantapään kautta. En käytä ko. lankaa kuin sukissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seijasisko.
      Jep, en ole koskaan kutonut 7-veljestä langasta muuta kuin sukkia. Rovaniemellä on huonot lankavalikoimat;(
      Netistä tietysti, mutta niitä tarttis saada hiplata.
      Vanhempi M on kovanahkainen kaveri;), toisin kuin pikkuveljensä, luulisin ettei pistele - mutta tiedä häntä.

      Poista
  3. Wau mikä paita! Sanomattakin on selvää, että väristä tykkään erityisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos KristiinaS!
      Olen itsekin tyytyväinen paitaan, ja se pääsikin heti käyttöön, Lahdessa oli kylmä ja saajalla vähän liian kevyet vaatteet päällä. Mutta onneksi mammalla oli kassissa lämmin villapaita pojalle, niin tarkeni, pipo vielä tarttis tehdä.
      Minäkin pidän sinun ja saajan lisäksi väristä, se ei vaan sovi mulle vaikka niin haluaisin;(

      Poista
  4. Ihana paita! Tämän mallin teen vielä joskus, tuo kirjakin löytyy kotoa. 7-veikasta olen kyllä puseronkin kutonut, huuhteluaineella ainakin saa pehmeämmäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena!
      Suosittelen, mulla toinen paita hihoja vaille valmis, miehelleni.
      Siinä kirjassa on muitakin malleja jotka voisi toteuttaa. Tuo huuhteluaine on hyvä juttu.

      Katteleppa, paita saattaa tulla kadulla vastaan;)

      Poista
  5. Löysin blogisi etsiessäni kuvia tikkuripaidoista ja muistakin saaristolaisneuleista. Aivan ihanilta näyttävät nämä sinun, sekä valkoinen että oranssi!
    Olen itse vähän harkinnut paidan tekemistä Dropsin Karisma-langasta. Se on saman vahvuista kuin 7 veljestä, josta tämä sinun oranssi paitasi on. Jouduitko tekemään paljon muutoksia kirjan ohjeeseen, joka kuitenkin on laadittu ohuemmalle langalle ja ohuemmille puikoille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maaret ja kiitos!
      Kirjassa on koko 50, mä tein koot 52 eli periaatteessa paksumpi lanka ja paksummat puikot olivat hyvä valinta. Neuloin kyllä mallitilkun ja laskin silmukkamäärän, miehen paitaan (valk.) loin 286 silmukkaa, pojan paitaan tuon kirjassakin olevan 280.
      Muuten tein ohjeen mukaan, paitsi hihat olisivat tulleet, ja tulikin (oranssi) ohjeen mukaan pitkät, eli neuloin vähemmän ennen kyynärpääkavennuksia. Helmaa jatkoin.
      Täältä: http://vilman.blogspot.fi/2006/05/luotolaisten-sukua.html minä löysin tietoa ja varmuuden siitä, että tämän minä teen.
      Tekemisen iloa sinulle, vinkkaa kun saat valmiiksi.

      Poista
  6. Kiitos, Maria, avuliaasta vastauksestasi!
    Ehkäpä nyt rohkenen hommata ne Karisma-langat ja saajan mitat ja kokeilla sitten mallitilkuilla. Saaja olisi tyttäreni australialainen, kilpapurjehdusta harrastava ja muutenkin paljon ulkoilmaileva poikaystävä, joka on tullut Suomeen ja toivon mukaan saadaan viihtymään mahdollisimman kauan, ettei tytär taas lähtisi sinne kauas... Poika ei lämpimiä vaatteita juurikaan omista. Ajattelisin, että tämä olisi kiva jonkinlaisena after-sail-paitana, kun tässä taas säät viilenee.
    Luultavasti en kuitenkaan tee ihan ortodoksista luotolaispaitaa - toivottavasti kukaan ei pahastu - vaan sen tapaisen. Esim. kuvioruutuun ajattelin laittaa vähän erilaisen tekstuurin + nimikirjaimet (ehkä).
    Ja ai niin, suunnitelma täytyy vielä hyväksyttää tyttärellä. Täytyy kuulemma pysyä yksinkertaisena ja miehekkään koruttomana "peruspaitana", muunlaista saaja vierastaa. Niinkuin varmaan vierastavat useimmat suomalaismiehetkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni se on rikkaus kun tekee malliin muutoksia, ei siitä voi kukaan pahastua. Minäkin käytin väriä ja värillisiä nappeja, siitä tuli ihan saajan oloinen.

      Nuo nimikirjaimet kuulostavat mukavalta.

      Niin ne vaan kohtaavat eri maanosien ihmiset, kultturi ja perinteet - hienoa!

      Poista

Kommentoi sinäkin! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, oletpa asiasta mitä mieltä tahansa, kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan.