Eesti Vabariigi aastapäev.

Iseseisvuspäev eli itsenäisyyspäivä.
Helmikuun 24. päivä Virossa vietetään itsenäistymisen 94-vuotispäivää. Päänäyttämö on Tartossa, jossa on suuri sotilasparaati ja presidentin vastaanotto.

Tartossa on kaupunkia laitettu juhlakuntoon. Osa kaupungin kaduista on suljettu, osa varattu moottoroidulle sotilasparaatille, johon osallistuu yli tuhat sotilasta ja suojeluskuntalaista.

"Motoriseeritud paraadmarsil sõidab Scoutspataljoni jalaväekompanii PASI-soomukitel. Suurtükiväepataljon on kohal 122 mm ja 155 mm haubitsate patareidega, õhutõrjepataljon 23-mm õhutõrjekahurite patareiga ja õhutõrjeraketisüsteemi Mistral patareiga."

 Tarttee kyllä mennä katsomaan, kun näin liki ollaan.

Võru

Tänään tie vei meidät Võrun kaupunkiin, (võroksi Võro, saks. Werro) joka on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa. Se sijaitsee Tamulajärven rannalla. Kaupungissa on 14 311 asukasta (vuonna 2011), ja sen pinta-ala on 13,24 kilometriä.

Kaupungin perusti Riian kenraalikuvernööri Venäjän keisarinnan Katariina II:n toivomuksesta 21. elokuuta 1784 entisen Võrun kartanon paikalle.

Kaupungin varhaisilta vuosilta on säilynyt säännöllinen ruutukaava, puurakennuksia ja kaksi Katariinalle omistettua kirkkoa: luterilainen kirkko vuodelta 1793 ja ortodoksinen kirkko vuodelta 1804. Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald asui kaupungissa vuosina 1833–1877 toimien kaupunginlääkärinä. Nykyään kaupungissa on hänelle omistettu museo ja patsas.

Võru on historiansa aikana ollut myös tärkeä koulukaupunki. Se yhdistettiin rautateillä Riikaan ja Pihkovaan vuonna 1889.

Vuodesta 1995 Võrussa on toiminut valtiollinen tutkimus- ja kehityslaitos Võron instituutti, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.

Kuvat Jürikadulta, joka on eräs pääkatu, kertokoot puolestaan.

Matka Võruun  taittui  huonossa kelissä, oli satanut kymmenkunta senttiä lunta, ja  tiellä  oli paksu loskakerros. Ajelin rauhaisaan tahtiin, aikomuksenani pysyä tiellä, ja päästä perille. Se ei näille kimiräikkösille kelvannut, ohi oli päästävä hinnalla ja paikalla millä hyvänsä. Eräskin musta bemari ohitti meidät loivassa ylämäen kaarteessa, ja kuinka ollakkaan, vastaan tuli auto, ja keskitiellä oli tuo paksu loska. No, siitä selvittiin, vastaantulija luultavasti painoi jarrua, ohittaja kaasua ja minä sain loskat 'silmilleni'.
Viisi kilometriä myöhemmin tien laidassa oli pysähtyneenä  rekka ja vastaantulevien puolella tien reunassa pari autoa, metsässä tien laidassa katkenneiden puiden varjossa tuo samainen musta bemari katollaan, nokka tulosuuntaan, valot paloivat autossa vielä. Jäljistä päätellen oli ohittanut rekkaa, kuitenkin siinä onnistumatta. Jatkoimme pysähtymättä matkaa, vastaan tuli paloauto ja myöhemmin ambulanssi, jonka tarpeesta ei ole tietoa.

Tässä maassa on tapana esim. kolareista uutisoidessa mainita ikä, etunimi ja auton merkki. Esimerkiksi näin:  24 vuotias Sergei ajoi mustalla BMW:llä ja 54 vuotias Kaido valkoisella Ford Mondeolla.
Ei ole ihan selvinnyt, mutta olisiko tarkoitus häväistyksen voimalla opettaa. Olihan  Suomessakin ennenvanhaan  kirkonmäellä käytössä jalkapuut, johon rikolliset laitettiin kaiken kansan nähtäville, oliko tuosta hyötyä, en tiedä.

Käsitöitä ja kirpparilöytöjä.

Nyt olen hurahtanut näihin Annis-huiveihin. Neljä on tehtynä ja viides puikoilla. Ohje on helppo, mukava neuloa. Tosin nuo nypyt meinasivat olla haaste, mutta löysin siihenkin ohjeen, You Tubesta. Helpotti huomattavasti nyppyjen tekoa, ja huivi huivilta harjoitus tekee mestarin?
Kahdessa ensimmäisessä huivissa lankana Aade Lõngin 100% Artistic-lanka. Käytin sen ennen pingotusta huuhteluainekylvyssä, pehmeni jonkin verran, mutta on edelleen hiukan karhea. Seuraavat sata prosenttista merinoa, ovat pehmeitä eivätkä taatusti kutia.

Tämä yksilö meni jo maailmalle, saaja käyttää huivia korkeakauluksisten puseroiden kanssa.

Tämä pyyheliinapeitto, jo toinen löytö tätä lajia, kirpparilta. Nyt vain täytyy hankkia pari pyyheliinanaulakkoa, että saa ripustettua nämä käyttöön, pyyhkeitähän näihin onkin;)

Tämäkin nimikoitu tyynyliina , kuten arvaatte, kirpparilta. Tuskinpa EL, joka luultavasti itse on tämän merkannut, arvasi tämän tyynyliinan päätyvän Lappiin. Sinne se kuitenkin nyt matkaa, ja saa arvoisensa kohtelun.

Talvi Tartossa jatkuu...

Aamuisin on edelleen pakkasta -10 asteen molemmin puolin, tänään myös navakka tuuli. Jos 'lappilainen' kuvitteli tulevansa tänne talvea pakoon, niin erehtyi pahan kerran.

Upeat lumiset maisemat olemme kohdanneet viikonlopun yhteisillä aamulenkeillämme, luminen luonto on kaunis - ihan kuin kotona. 

Valoa tunnelin päässä, huomenissa olen hyppäämässä Flybeen siiville ja Suomeen asioille, ruutuvihko on käytössä!?

Uus mood! Trussik-teksad vallutavad maailma!

Uusi muoti! Ristikko-farkut valtaavat maailman!

Jaapani disainer Sandra Tanimura tuli välja täiesti ainulaadse rõivatükiga — ühendades bikiini ja teksapüksid, sai ta kokku bikiini-teksad. See paljastav riidetükk võitis brasiillannade ja jaapanlannade südamed, mõlemas riigis joosti bikiini-teksadele lausa tormi.

Japanilainen suunnittelija Sandra Tanimura loi  täysin ainutlaatuisen asukokonaisuuden - yhdistämällä bikinit ja farkut, bikini-farkut. Tämä paljastava asu voitti brasilialaisten ja japanilaisten sydämet, molemmissa maissa bikini-farkut nostivat suoranaisen  myrskyn.

Ja nagu selgub, ei rõõmusta disainerid selliste omapäraste leiutistega vaid naisi. Bikiini-teksad on mõeldud ka meestele!

Ja kuten kuvista käy ilmi, eivät  suunnittelijat ilahduta näillä  omaperäisillä keksinnöillään vain naisia. Bikini-farkut on tarkoitettu myös miehille!

Kas teie julgeksite midagi nii paljastavat selga panna? Tahaksite taolisi riideid ka meie tänavatel näha?

Uskaltaisitko sinä mitään näin  paljastavaa päällesi laittaa? Haluaisitko nähdä tällaisia ​​vaatteita myös kaduilla ?

Teksti: Naistekas 17. veebruar 2012

Suomennos: oma

Lappiin luvassa jopa 200 revontuliyötä.

Lappiin suuntaaville Etelä-Suomen hiihtolomalaisille voi olla luvassa hienot yötaivaat lomaviikon iloksi. Revontulet loimuavat nyt kiihtyvään tahtiin, sillä niitä synnyttävä aurinko on aktivoitumassa.

"Lapissa revontulia voi nähdä jopa 200 kertaa vuodessa, jos pilvet eivät estä niiden näkemistä", sanoo Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Thomas Ulich.

Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Edellinen maksimi oli vuonna 2000. Uusi revontulien runsauden jakso on alkanut, ja sen odotetaan kestävän vuoteen 2014 saakka.

Paras katseluaika alkaa iltakahdeksan tienoilla. Keväiset yöt ovat näyttävintä aikaa, sillä keväällä pilviä on vähemmän. Esimerkiksi 15. helmikuuta revontulet valaisivat koko Sodankylän taivaan. Kuusamossa revontulet valtasivat puoli taivasta, kerrotaan Ursan revontulihavaitsijoiden kotisivulla.

"Revontulet loimuavat näyttävästi puolen yön jälkeenkin. Sen sijaan aamuyöllä ilmestyvät sykkivät revontulet, jotka johtuvat magneettikentän häiriöistä. Kaikkia revontuliin liittyviä ilmitöitä ei kuitenkaan tunneta", lehtori Kari Kaila Oulun yliopistosta kertoo.

Tuoreimpia revontulihavaintoja voi katsoa Tähtitieteellisen yhdistyksenUrsan sivuilta.

 Teksti ja kuvat Helsingin Sanomat, Tapio Mainio.

Jääkarhun pentu on poika

Venus-emon silmäterä.

                                      Kuva: Ranuan Eläinpuisto

Nyt se tiedetään, Ranuan eläinpuiston jääkarhunpentu on uros. Sukupuolen määritys perustuu intendentti Mari Heikkilän havaintoihin pennun vatsapuolen anatomiasta.

– Kyllä se poika on. Kun se selällään kellii, niin kyllähän sen näkee, Heikkilä sanoo.

Käsissä tätä Venus-emon silmäterää ei siis vielä ole käytetty eikä tarkastettu.

Värillisissä videokuvissa poikanen muistuttaa valkoista koiranpentua. Vartalo ei ole enää mikään rimpula. Emon rasvapitoinen maito kasvattaa melkoista vauhtia.

Uloslähtöä jääkarhunpesästä koetetaan silti lykätä maaliskuuhun asti. Pentu on vielä pieni ulkoilmaan. Kun pentu pääsee ulos, pääsevät myös eläinpuiston kävijät sitä katsomaan.

Kuva ja teksti: Lapin Kansa

Kaiken varalta.

Täällä on oltu terveinä (koputtaa puut) kuin pukit - ovatko pukit jotenkin erityisen terveitä, vai mistä sanonta?
On syöty syksystä asti 'yliannos' D:tä, tammikuusta lähtien juotu C:tä, ulkoiltu, syöty terveellisesti ja nukuttu riittävästi, ei ole tauti saatikka kremppa iskenyt. Hyvä näin.
Tänään näin kaupassa outoja (täällä on lähes kaikki asiat outoja) laastareita, pippuri- ja sinappilaastareita. Pakko oli tutkia niitä hiukan lähemmin, tuli jotenkin kaukaisesti mieleen se kaamea Vick Vaboruk-salva, muistattehan. Sitä siveltiin nenän alle ja rintaan kun oli köhä, se haisi hirveälle ja kuumotti kummasti, mutta auttoi - vai auttoiko.

Sinappilaastaria käytetään suunnilleen samoihin vaivoihin kuin sitä Vickkiäkin.
-hengitystietulehdusten hoitoon, helpottamaan hengitystä
-lihaskipujen lievitykseen jalkalihaksissa
-lihaskipujen lievitykseen lanne- ja selkärangan lihaksissa

Yksi laastari on tämä neljän sinappijauhepussin muodostama levy. Se kostutetaan ja laitetaan iholle, sen päälle kuiva  pyyheliina. Annetaan vaikuttaa 3-10 minuuttia. Ei saa laittaa sydämen alueelle eikä syntymämerkille.

Jos ei tämä auta otetaan käyttöön järeämmät keinot, Pippurilaastari, jota käytetään ihoa paikallisesti aktivoivana, kipua lievittävänä hoitomuotona hermo- lihas- ja nivelvaivoihin sekä vilustumiseen.

Laastarista leikataan sopiva pala ja asetetaan puhtaalle kuivalle iholle. Laastaria saa käyttää enintään 48 tuntia, ja samaan paikkaan saa laittaa uuden laastarin vasta 'riittävän' pitkän tauon jälkeen.
Ärmäkkää tavaraa.

Jos ei näistä ollut apua otetaan käyttöön Sinappipulveri, monikäyttöinen 'terveystuote'.

-sinappikylpyjä voi tehdä lääkärin suosituksesta, kylpy voi aiheuttaa ihon ärsytystä ja punoitusta, sinappikylpyjä tehdään ylempien hengitysteiden sairauksien hoitoon. Veden lämpötila 37-39 astetta, sinappijauhetta 150-200g,  ja kylvyn kesto 5-8 minuuttia.
-jalkakylpy tehdään kuumaan 40-50 asteiseen veteen, 2-3 ruokalusikallista sinappijauhetta, veden jäähtyessä lisätään kuumaa vettä, jalkoja liotellaan noin 15 minuuttia. Sen jälkeen jalat tulee kääriä lämpimään peittoon tai pukea jalkaan lämpimät villasukat, 30-60 minuutiksi.
- kuiva sinappikylpy pienille lapsille, lämpimiin villasukkiin laitetaan pieni määrä sinappipulveria ja sukat laitetaan lapselle jalkaan yöksi, toistetaan vähintään viisi kertaa.

Jos nyt jollekin tuli palava halu hankkia näitä terveystuotteita, apu löytyy täältä.

No, onhan niitä kotoisiakin konsteja ollut vaivan jos toisenkin hoitoon, itselle tulee ensiksi mieleen  korvasärky johon hoitoina oli mm.
- sulaa voita kaadettiin lusikalla korvakäytävä tukkoon, (kertoi J.)
- tupakansavua puhallettiin korvaan
- valkosipulia ja tavallista sipulia, renkaita korvan päälle jne.


Sipulia muodossa jos toisessakin on iät ajat käytetty lääkkeenä.
Kuka muistaa sipulimaidon, miksi sitä juotiin? Meillä se ei ollut käytössä, äiti sen kyllä tiesi, muttei tehnyt. Koulukaverit kuvailivat sen kamalan maun niin elävästi, että inhoan vieläkin sipulimaitoa, ja  jo pelkkää sanaakin.

Muistuuko jollekin mieleen lisää kotoisia hoitokonsteja, niitä olisi kiva muistella?

...ympärillä paljon puita...

Eksyneiden onneksi auto pysyi käynnissä eikä kukaan paleltunut.
julkaistu 5.2. klo 16:46

                                 Kuva: Tapio Nykänen

Lapin pakkasessa eksyneet hollantilaiset: Ympärillä paljon puita

Hollantilainen neljän hengen seurue joutui vakavaan tilanteeseen Lapissa lauantaina. He eksyivät autollaan metsäautotielle ja juttuivat lumikinokseen 35 asteen pakkasessa Kittilän Pöntsössä.

Hätäkeskukselle eksyneet osasivat kertoa sijaintipaikastaan ainoastaan, että ympärillä näkyy paljon puita.

Eksyneiden onneksi auto pysyi käynnissä eikä kukaan paleltunut. Poliisi löysi eksyneet lopulta. Kittilän poliisi kertoo kehottaneensa seuruetta pysymään isommilla teillä ja vaihtamaan kartanlukijaa.

YLE Uutiset

Lähes joka viides virolaislapsi elää köyhyydessä.

15.2.2012 6:25
Kaja Kunnas Tallinna.

Köyhyys koskee Virossa erityisesti lapsiperheitä.

Liki viidennes alle 18-vuotiaista, eli yli 45 000 lasta, elää absoluuttisessa köyhyydessä, käy ilmi Viron oikeuskanslerin ja lapsiasiamiehen tällä viikolla julkaisemasta raportista. Kun mukaan lasketaan lapset, jotka ovat vaarassa pudota köyhyyteen, ongelma koskee joka neljättä lasta.

Virolaisviranomaisten mukaan ihminen elää absoluuttisessa köyhyydessä silloin, kun hänellä on ongelmia jonkin perustarpeen tyydyttämisessä, kuten ruuan, vaatteiden tai lämmön saannissa.

Raporttia varten haastateltiin sosiaalityöntekijöitä eri puolilta Viroa sekä verrattiin absoluuttisen köyhyyden tilastoja ennen ja jälkeen taantuman vuosina 2007 ja 2010.

Taantumavuosina absoluuttista köyhyyttä ei tilastoitu.

Ennen taantumaa vuonna 2007 absoluuttisessa köyhyydessä eli joka kymmenes alaikäinen, mutta taantuman jälkeen heitä oli jo lähes 19 prosenttia.

Virossa toimeentulotuen raja oli toissavuonna 64 euroa kuussa yhden hengen taloutta kohden. Samalla ruokakorin kuukausittainen vähimmäishinta oli 78 euroa.

Tänä vuonna toimeentulotuki nousi 77 euroon kuussa, mutta myös ruoka ja lämmitys ovat kallistuneet nopeasti.

Raportti herätti Virossa paljon keskustelua tiistaina.

Teksti Hesarin sivuilta.