Lanun töistä tunnetuimpia ovat melko suurikokoiset patsaat, joiden materiaaleina hän käyttää rakennusteollisuudesta tuttuja aineita kuten puuta, kuparia, alumiinia, punasavea, lasikuitua tai betonia, mutta jonka pintarakenne jäljittelee luonnon pintoja: sammalta, pajunoksia, hiekkaa tai kaarnaa. Lanu on valmistanut myös maataiteeksi luokiteltavia teoksia.
Lanu osallistui Venetsian biennaaliin 1978. Siellä käytettiin veistoksiin luonnonmateriaaleja. Näillä töillä Lanusta tuli kansainvälisesti tunnettu kuvanveistäjä.
Siellä siis kiertelin katselemassa ja kuvailemassa. Puisto itsessään on ränsistynyt, ruma, voisi jopa sanoa, että pelottava. Patsaat, ainakin jotkin niistä, ovat upeita.
Paikasta saisi upean, jos vain kaupunki vähänkin panostaisi puiden harventamiseen ja rääseikön siistimiseen. Sijaintihan puistolla on mahtava, Vesijärven rantamaisemissa, josta pienellä vaivalla saisi järvinäkymän esiin.
Ehkä sinne voisi rakentaa alueeseen sopivan kahvion, jossa voisi nauttia myös ruumiin ravintoa, hengenravinto tulee hoideltua patsailla, vanhan metsän upealla ilmapiirillä ja sen tuoksuilla.
Olavi Lanu 1990,betoni
Harmaa Tammikuu
Olavi Lanu 1989, betoni
Kanto
Tässä kaksi suosikkipatsastani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, oletpa asiasta mitä mieltä tahansa, kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan.