Tarttisko huolestua?

Niin, pitäisikö huolestua kun meikäläisen shoppailuinto on vaihtunut kotisohvalla tapahtuvaan puikkojen kilisyttämiseen?
Eräänä päivänä oli kuin olisin herännyt todellisuuteen, sukan tikuttaminen on mieluisampaa kuin esim. kaupungilla käynti. Voisiko syynä olla ikä, syksy, koti-ikävä, vai voisiko olla, että olen todella tykästynyt lankoihin, puikkoihin ja niillä syntyviin tuotoksiin?

Olen aina tehnyt käsitöitä, virkannut, ommellut ja askarrellut, neulominen on ollut vähemmällä, se ei vaan ole ollut mun juttu. Mutta nyt on, kaikki muu on jäänyt, paitsi tää blogi.

Kyllähän mä silloin painelen kaupungille kun langat alkavat vähentyä, on pakko. Mulla on kyllä aika paljon lankoja, onneksi ei ole vaakaa, ei tarvii punnita niitä, kuten olen nähnyt joidenkin tekevän, ja vielä julkisesti ilmoittavan lankojensa kilomäärän?
Nuuka olen myös langoistani, esittelen niitä kyllä mielelläni, mutta vaikka niitä joutaisikin myydä, en raaski.
Summa summarum, voisiko ajatella, että aikansa voisi käyttää huonomminkin. Siispä puikot kilisee ja sukkaa pukkaa.

Joko olette paistaneet joulupipareita, torttuja, joulukakkuja?

Käsitöitä Tallinnan Raatihuoneentorilla.

Työntouhussa ihana piparileipuri O, jonka kanssa tehtiin joulupipareita 2009, hyviä olivat.

Sukista lankabonuksia?

Sukkia syntyy kuin sieniä sateella, joten välillä on täydennettävä lankavarastoja ettei lankatasapaino järky. Mottonani on ollut, että jos neulon yhdet sukat on ostettava langat muutamiin seuraaviin, näin säilyy tasapaino!?
Kävin ostamassa, sukkien valmistumisen jälkeen, muutaman kerän/vyyhdin lankaa. En ole vielä ihan selvillä siitä mitä niistä tulee, mutta:"aika tavaran kaupittee", sanoi isävainaa.

Tuo paksu vihreä lanka on Maali käsityölanka,100% villa, takana Liisulankaa myös 100% villa.
Etualan lanka on italialainen Sorbet, 73% puuvilla, 27%acryl, ja takana oleva Ripple, 55%villa,
42% akryl ja 3% polyamidi, on englantilainen lanka.
Tällä kertaa nuo vihreät langat viehättivät, jos nyt mietin niin en ole tainnut koskaan ennen ostaa vihreää lankaa, enkä oikein mitään muutakaan vihreää. Se ei ole ollut minun värini, ja voi olla ettei ole vieläkään. Onneksi tunnen muutaman vihreäfanin.

Tässä sitten ne sukat jotka antoivat lankabonuksia;)

Lanka 7veljestä, puikot 3.5. Silmukoita 48, varteen 7 kerrosta, yläpuolelle 25 silmukalla, sama kuvio kuin  ylipolvensukissa, muuten ihan tavallisesti.

Villalankaa Virosta.

Neuloosi on vakava tauti, eikä tunnu hellittävän millään, päinvastoin. Oletteko huomanneet, että neuloosia potevat haistavat lankamyymälät ja  -myyjät missä ikinä liikkuvatkaan. Vaikkapa  kylästä nimeltä Puhja, ihania edullisia villalankoja myyvän torikauppiaan, kuten kävi minulle.

 Tässä kuvassa Puhjan torilta ostettua villalankaa hinta 20€ kilo.

Nämä langat ostin Tartosta kaupasta joka tuo näitä ja tuhansia muita lankoja Saksasta, hinta kaikilla 25€ kilo. Langat ovat villalankoja, paitsi noissa kahdessa tuo kiiltävä lanka on tekokuitua.

Tässä tulossa tuubihuivi patenttineuleella, lanka on oikeasti mustaa, tuo kiiltävä osa on sininen.

Uusi vaihe...

Minun arjessani on tapahtunut merkittävä muutos. Ei enää arkisin yhteisiä aamulenkkejä, ei päivisin tuttua ja turvallista juttukaveria eikä päiväkahviseuraa ;).
Kyllä, Johan on palannut sorvin ääreen. Hän aloitti työt tehtaalla, joten kotona tapahtunut etätyöaika on tällä erää ohi. Tehdasrakennus on valmistunut myös toimistotilojen osalta siihen kuntoon, että työ voi tapahtua siellä, koneita ja asentajia tulee paikalle ovista ja ikkunoista. Häntä siis tarvitaan siellä, paikan päällä. Nyt työajat ovat inhimilliset, mutta luulenpa, että siitä se tahti vaan kiihtyy kun tuotanto pitäisi saada käyntiin.

Tässäpä oiva kulkupeli, vaikka työmatkoille. Museoauto kuvattu Tartossa, autottomana päivänä.

Hiukan on minulla ollut pallo hukassa tuon ulkoilun, shoppailun, yms. kanssa. Olen kyllä neulonut pois noita tilaustöitä, nyt ne ovat postittamista vaille valmiit, hyvä niin.

Ajatus on ollut, että kunhan saan tämän ja tämän, niin sitten...

Täällä on ollut parina yönä yöpakkasia, aamulla ovat nurmikot olleet kuurassa. Johan sanoi, matkallaan  työpaikalle, sumun olevan lähes läpipääsemätön, ja se peittää näkyvyyden vielä pitkälle aamupäivään.
Päivät ovat olleet kauniita, aurinkoisia, ja melko lämpimiäkin vielä, houkuttaa kyllä ulkoilemaan.

Tehtäviäkin sain Lapista lähtiessä matkaan: matonkutojille loimilankaa, neulojille villalankaa ja askartelijoille ideoita, näitä muun muassa.
En ole vielä kovinkaan hyvin tutustunut Tartton lankakauppavalikoimiin, sen sijaan kangaskaupoissa on tullut käytyä. Ja uskokaa vaan, niissä on paaaljon kankaita, ja ihania kankaita, ja edullisia kankaita!!! Jollakin voi kotiin palatessa, olla auton perässä  kankaita loppuelämäksi.

Tässä yksi idea vapaasti käytettäväksi. Kuvasin sen viikonlopun Tallinnareissulla, kaupan ikkunasta. Kauppa ei ollut auki, joten en saanut parempaa kuvaa, enkä päässyt hipelöimään. Minusta mekko on kaunis, voisi tehdä myös puserona tai tunikana?

Ennen muinoin kun reisasimme Suomen- Ruotsin- ja Norjanlapissa, keräsin autonperään kotiinviemiseksi kiviä. Niitä oli melkoinen röykkiö, tuntureilta ja jäämerenrannalta, useiden vuosien ja reissujen keräilyn tulos.  Asettelin ne kivet kotona (silloin vielä Lahdenseutu) puutarhaan, laajan matalan kiven päälle ja ympärille. Kerran taas kun ihailin niitä, muistin lähes joka kiven mistä sen olin ottanut ja mikä kivilaji oli kyseessä, Johan pölähti paikalle vino virne suupielessä. Hän loise lausumahan: "kyllä joku arkeologi joskus ihmettelee, että onko jäämeri tosiaan joskus huuhtonut täällä ja ovatko tunturit joskus kohonneet Lahden kyljessä".
Kivet jäivät sinne, mutta me pääsimme lähemmäksi oikeita tuntureita ja jäämerta.

Unikot ja huvimaja kesältä 2005, kivet myös siellä jossakin.