Olen aiemminkin mainninnut, että kun tekee käsitöitä on terve, kun ei osaa lopettaa on sairas-tässä taas todiste siitä, eikä nämä suinkaan ole ainoita;)
Kaikki alkoi tästä, voitin KristiinaS:n arvonnassa tämän ranneroikottimen, vielä kiitos, tykkään.
En tiedä kenen malli, mut kysyin Kristiinalta luvan kopsata malli ja sain, kiitos.
Tässä mun eka, hmm, tuotekehittelyä piti vielä tehdä. Minä kun tunnetusti olen oppinut purkamisen taidon. Ratkoin ja ompelin jne. Harmi kun en kuvannut niitä mitä kummallisempia myttyjä, kun minä nääs yritin tehdä pussukan samoilla saumoilla valmiiksi asti. Vasta kahden ratkotun ranneroikottimen ja yhden yön yli nukkumisen jälkeen se onnistui, ja varjele niitä lähti syntymään.
Kankaitahan on;)
Omenaa...
Tämä kangas kirppikseltä, jostakin sadusta?
Viron tuliaiskangas.
Satua riitti.
Jonkun vanhat verhot.
Ihanaa oranssia ostokangasta.
...ja lisää.
Kuusitoista niitä tuli;) En ommellut tuohon reunaan tikkausta, tarvinneeko edes. Tietenkin näihin voisi ommella taskuja ja lenkkejä tarvikkeille yms.sitä en nyt kuitenkaan tehnyt.
Nämä menevät Yläkemijoen Kylämarkkinoille arvontapalkinnoiksi.
Viimevuoden huippupalkinto oli Luuanvarrenlämmitin, by Kaarina.
Aurinkoista kesää kaikille!
kyllä se vielä paistaa.
