Lappset innovoi itsensä maailmalle

julkaistu tänään 24.1 klo 05:24

Lappsetin Marko Alamartimo ja Juha Laakkonen tekevät työkseen leikkejä.

Kuva: YLE / Pia Tuukkanen

Havainnekuva Angry Birds -leikkipuistosta.

Kuva: Rovio Entertainment Oy ja Lappset Group Oy

Maailman suurin parkour-puisto sijaitsee Lontoon Westminster Academyssa.

Kuva: ©Jonathan Brady

Rovaniemellä pääpaikkaansa pitävä Lappset Group on kasvanut yhdeksi maailman johtavista leikkkenttätekijöistä. Vahvasti pohjoisen yritykseksi leimaantununeella Lappsetillä on tytäryhtiöitä muun muassa viidessä eri maassa ja tuotantoa Rovaniemen ja Pellon lisäksi myös Tallinassa.

Uusia ideoita on oltava, että jalansija maailmalla säilyy. Liikevaihdon, taseen ja henkilöstämäärän mukaan suuryritysten joukkoon laskettava Lappset pitää innovaatioita ja osaamisen kehittämistä kilpailukykynsä kivijalkoina.

- Meidän pitää jalostaa tuotetta huomavattavasti pidemmälle kuin halpatuotantomaissa. Siihen perustuu meidän tulevaisuuden kilpailukyky, Lappset Groupin toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo.

Kehittäminen on kallista noin 340 henkilöä työllistävälle pienelle suuryritykselle.

- Vielä kalliimpaa on jättää asioita tekemättä. Ei kannata mennä kustannusten taakse, että jotain ei kehitetä. On pakko tehdä asioita eri tavalla ja mennä eteenpäin, jos haluaa maailmalla pärjätä, Laakkonen linjaa.

Lappset on saavuttanut jalansijansa maailman markkinoilla. Yhtiö toi ensimmäisenä markkinoille digitaalisen leikkikentän. Lappsetin valmistama, maailman suurin Parkour-puisto sai vuoden liikuntapaikka-palkinnon ja on Lontoossa yksi olympialaisten vierailukohde.

- Parkourin tutkiminen alkoi jo vuonna 2005. Lajin suosio on kasvanut jatkuvasti lasten ja nuorten parissa, joten puisto julkistettiin oikeaan aikaan, sanoo Marko Alamartimo, Parkour-puiston kehittäjä.

- Olemme saaneet myös sellaiset lapset ja nuoret liikkumaan, jotka muuten ehkä eivät liikkuisi niin paljon ja se on alkuperäinen tarkoituksemme, Alamartimo sanoo.

Tämän vuoden hitti ja työllistäjä on Angry Birds -mobiilipeliin pohjautuvat leikkikentät. Niissä riittää työtä Lappsetille, mutta uuttakin on mietittävä.

Lappset aikoo tulevaisuudessa panostaa myös ikäihmisten viihtyvyyteen leikkikenttien sijaan.

- Tulevaisuudessa korostuu sellaisten puistojen merkitys, joissa perheet lapsista isovanhempiin voivat viettää aikaa yhdessä erilaisten tekemisten parissa, toimitusjohtaja Laakkonen kertoo.

Lappsetin markinnat nojaavat suurimmaksi osaksi vientiin. 60 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä 50 erimaahan. Ainakaan toistaiseksi Lappset ei ole lähtemässä Lapista edullisemman tuotannon maihin.

- Emme me lähde Rovaniemeltä, se yhtiön arvoissa. Me olemme pohjoisen toimintaan sitouduttu ja joulupukki on meidän kaveri ja sellainen sanonta on, että kaveria ei jätetä, Laakkonen hymyilee.

YLE Lappi

Kuvat ja teksti lainattu Lapin Radion sivuilta.

Tuubihuivi 2

Tämäkin huivi on neulottu paksusta langasta, jonka tiedot olen hukannut, mutta koostumus  taisi olla noin 50/50.

Mallineule on yksinkertainen: kahden oikean kerroksen jälkeen, seuraavalla kerroksella langankierto puikolle, seuraava silmukka oikein jne.
seuraavalla kerroksella pudota langankierto ja neulo silmukka oikein.

Tämän neuloin numero 10:n pyöröillä, 100 silmukkaa ja lankaa käytin jälleen tuon kaksisataa grammaa. Menee kaksi kertaa kaulan ympäri.

Ja tuloksena jälleen yksi tuubihuivi.

Mä olen kyllä ollut tällä saralla niin tuottelias, etten tahdo ehtiä päivittää tuotoksiani tänne blogiin.
Mutta nyt ei ole työn alla tuubihuiveja, vaan pipoja ja sukkia, ja aivan ihanista langoista. Huovuttaakkin pitäisi, lasten töppöset ovat jo matkalla pesukoneeseen, eivät vaan näytä ihan itse sinne pääsevän, joten pitänee auttaa.

Kädentaitoja on vaatinut myös minun useampitalvinen porojektini. "Kirjanpitoani" katsottuani, huomaan aloittavani kyseisen projektin aina tammikuussa?
Olen saattanut sähköiseen muotoon (PDF) erästä Suomessa vuodesta 1929, joitakin keskeytyksiä lukuun ottamatta, ilmestynyttä lehteä.
Vuosikertoja on paljon, lehtiä on ilmestynyt vuodessa 6-12 kappaletta, joten työsarkaa kotikoneilla riittää.
Pakko mainita, että olen kyllä hommassa jo loppusuoralla, onneksi, sillä työ alkaa kyllä jo pikkuhiljaa puuduttamaan - mutta mitä sitä ei tekisi lastensa eteen;)

Tuubihuivin ohje 4.

Tässä työn alla tuubihuivi, Novitan Tempo-langasta, paksu miellyttävä lanka jossa 65% villaa ja 35% akryyliä.
Puikot numero 8, lankaa kului, tai käytin, 200g.
Silmukoita 20 ja neuloin tosiaan kaikki 200grammaa, huiville tuli mitaa noin 25x180cm.

Mallineule on kaunis ja ilmava,  helppo neuloa.

- neulo  silmukka ja langankierto oikein yhteen

-ota lanka puikolle itsestäsi poispäin

- toista näitä kahta silmukkaa

koko kerroksen ajan ja molemmilla puolilla.

Tässä valmiina ja on ollut jo kovasti käytössä, tästäkin huivista tykkään ja erityisesti sen monikäyttöisyydestä.

Tästä huivista en tehnyt 'perinteistä tuubihuivia, siis en ommellut päitä yhteen. Ompelin huiviin kaksi (ne jotka täällä vieraalla mailla yhtäkkiä varastoistani löysin) nappia. Ompelin ne epäsäännöllisesti melkein mihin sattui, ja huomasin sen toimivan. Huivin voi pyörittää kolme kertaa kaulan ympäri ja laittaa napit kiinni, tai se toimii myös kaksinkerroin, yksinkerroin tai vaan solmittuna. Hyvin monikäyttöinen ja toimii edelleen myös tuubihuivina.

Tuli mieleen, että tällaiseen huiviin voi hyödyntää kauniita hakaneuloja,

 tai perinteistä hattuneulaa.

Nuo kolme ensimmäistä kuvaa on otettu Lapissa, loput täällä Tartossa ja eri kameralla. Kumpikaan väri ei ole oikea, vaan se on jostakin noiden väliltä.

Hei! vielä mahtuu mukaan  ARVONTAAN, osallistu ja voita!

Auto hukassa?

Naapurin rouva etsii autoaan 19.1.2012

Tässä on kyllä harja käytössä, mutta Tallinnassa nähtiin useinkin kun ihmiset työntelivät lumilapiolla lumia pois auton päältä, auts! 'Liisattuja' autoja, joten kai niin voi niille tehdä?

 ja löytyihän se.

Hienosti lumituisku kuorrutti pihan autot. Lumi tuli  tuulen kanssa sellaisella voimalla ettei ollut ollenkaan kiva olla lenkillä, tuli kuin tikkuja silmiin;)

Tarton talvi.

Talvi on tullut Tarttoon, lunta on  20-30 cm, pakkasta viiden asteen molemmin puolin. Lunta on satanut kolme päivä peräkkäin. Johan on manannut auraamattomia teitä, lunta on teillä niin paljon, että auton pohja auraa sitä mennessään. Eilen kun parkkeerasin autoa kaupungilla, tuntui se jäävän kovin keskelle, mutta reunaan ei päässyt kun lunta ei oltu aurattu lainkaan kaduilta. Niin nuo olivat muutkin autot, hyvä kun ohi sopi.
Aamuiset kävelylenkit jatkuvat, ja mikä on kahlatessa, maisemat kun ovat nyt, lumen ansiosta, niin kotoiset.

Tätä rataa kierrän aamuisin sauvakävellen,

ja mikä on kävellessä tällaista 'lehmus'  kujaa

samaa kujaa toiseen suuntaan

matkalla luminen pihapiiri.

Kuva aamulenkiltä läheltä kotia, täällä käytetään usein talojen ympärillä aitoja. Ja voin kertoa, että niitä on monenlaisia, niin kuin kyllä talojakin.

Rovaniemi on Suomen lumisin paikka

Kuva: YLE / Sauli Antikainen

3177522

Rovaniemen lentoaseman lumipeite on tiivistymisen ja tuulen seurauksena laskenut viikonlopun aikana 71 sentistä 68 senttiin. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Rovaniemen lentoasema on kuitenkin tällä hetkellä Suomen lumisin paikka.

Kittilän lentoasemalla luntaa on 66 senttiä ja Kittilän Pokassa 62 senttiä. Muualla Lapissa lumen paksuus on alle 60 senttiä.

Vähiten lunta Lapissa on Enontekiön Näkkälässä, jossa lumipeitteen vahvuus on vain 38 senttiä.

Rovaniemellä lunta tulee edelleen. Saderintama saavutti kaupungin aamupäivän aikana ja kulkee kohti kaakkoa. Sää on poutaantumassa.

Yle Lappi

Vuoden 2012 kalenteri

...tulla tupsahti postiluukusta, vuoden lopulla ja nyt se pääsi käyttöön.

Tammikuu 2012

Meidän kylän akat riisuivat vaatteensa.

Helmi, kypsä iältään, asuu Eideveressä. Kolme asiaa jotka hän  ottaisi mukaansa autiolle saarelle ovat sokeri, tattari ja ohraryynit.  Eräs meidän kylän akka pitää  pilaritanssista.

Tammikuu on jo hyvässä vauhdissa, päiväkin on jo jatkunut ja valoisuuden huomaa  illasta. Talvi on tullut myös tänne Tarttoon, lunta on noin 5cm, oikein aurat ovat ajelleet pitkin katuja, ja pakkasta on pari astetta. Mielenkiinnolla odotamme kauanko talvi täällä jatkuu, se alkoi 11 tammikuuta.

Ensi viikonloppuna on Otepään kisat, sunnuntaina, ehkä, mennään käymään kisoissa. Tallinnan vuosina kävimme kerran, ja oli ihan mukavat kisat.

Presidentin vaalien ennakkoäänestys oli Tarton kunniakonsulaatissa perjantaina ja lauantaina, kävimme lauantaina hoitamassa kansallisvelvollisuutemme. Nyt vain odotellaan.

 Suomen kunniakonsulaatti Tartossa Veski 35.

Kahdeksan vuodenaikaa.

Vanhat lappilaiset ja saamelaiset eivät tyytyneet neljään vuodenaikaan, vaan he jäsensivät aikansa kahdeksaan jaksoon: syystalvi, talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä ja syksy. Neljää päävuodenaikaa täydensi neljä välivuodenaikaa. Elokuun lämpimät kuutamoiset yöt kuuluvat kesään, mutta jokin elokuussa kielii syksyn kuulaudesta ja viiltävästä alakuloisesta valosta. Ei tarvita kuin muutama kylmä, hallainen yö, ja syyskesä vaihtuu syksyksi. Kun lehti varisee maahan ja järven rantaa peittää yöusva ja pakkasriite, on jo täyssyksy, ei vielä syystalvi.

Vuosi alkaa pakkastalvesta. Vuodenvaihteen juhlat ovat päättyneet, on pimeää, kylmää ja hiljaista, kunnes maalis-huhtikuussa, heti laskiaisen jälkeen, koittaa hankikantokevät. Valon määrä lisääntyy merkittävästi, joskin öisin on vielä pimeätä ja kylmää. Mutta valon myötä luontokin alkaa heräillä, ja jäidenlähtö-kevään aikana maassa on vielä lunta, mutta myös pälviä, joille ensimmäiset kasvit ilmestyvät, ja joille porot vasovat. Ensimmäiset koskikorennot ryömivät rantojen hangilla.

Kun aurinko ei enää laske, alkaa vaaleanvihreä kesä eli keskiyönauringon aika. Koko luontopiiri elää taukoamattomassa 24 tunnin hurmoksessa. Mutta jo horsman kukkiessa alkaa sadonkorjuun aika, ja päivät lyhenevät. Tätä seuraa ruskan väriloisto, joka antaa muistutuksen siitä, että koko luonto on taas peittymässä jään ja lumen alle. Ja sitten sataakin ensilumi, joka tosin jo ensimmäisten lauhojen aikana sulaa. Tätä mustan lumen aikaa seuraavat pakkaset jäätävät maan.

Vuoden kierron päättää viimeinen vuodenaika, joulukaamos, joka merkitsee pitkää, jatkuvaa pimeää kautta. Kaamos loppuu vuoden huippuhetkeen, jouluun, jolloin vietetään uuden syntymän, valon ja vanhan taakse jättämisen juhla.

Aika jaettiin kahdeksaan vuodenaikaan hyvästä syystä. Ilmoista ja sään enteistä katsottiin, mitä milloinkin piti tehdä. Pohjoinen elämäntyyli synnytti pohjoisen mielenlaadun, mentaliteetin, joka jäljitteli luonnon omaa elämää. Luonto on koko ajan muutostilassa, jo toteutuneessa vuodenajassa mutta jo matkalla seuraavaan. Samaten ihminen on koko ajan välitilassa, alituiseen lähdössä jonnekin. Hän orientoituu huomiseen.

Yhteiskunnan rakenteet ja instituutiot muuttuvat, mutta luonnon muovaama mentaliteetti säilyy lähes muuttumattomana yli sukupolvien. Myös kahdeksan vuodenaikaa ovat säilyneet. Edelleenkin ne ohjailevat toimiamme, tunteitamme ja ajatuksiamme monin tavoin - kaiken aikaa.

Kuva ja teksti lainattu Rovaniemi-sivuilta.

VOITA TUUBIHUIVI

Blogini ensimmäinen teksti on kirjoitettu 15.6.2011 - tänään 10.1.2012 tulee täyteen 10 000 lukijaa.

KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLENI, mahtavaa!

En unissanikaan uskonut näin suuren kävijämäärään, sukulaisiakaan kun ei ole kuin kourallinen;)
Aiheet - kuten olette huomanneet vaihtelevat kovastikkin, käsitellen kaikkea maan ja taivaan välillä. Käsityöt ja Lappi ovat olleet ykköspuheenaiheet, matkailu ja elämä Virossa myös hyvin esillä.
Tarkoitus on edelleenkin jatkaa 'rönsyilyä' samaan tyyliin, valokuvia unohtamatta.

Nyt, hyvät lukijat kiitokseksi mielenkiinnostanne blogiani kohtaan järjestän arvonnan lukijoiden kesken. Siis, OSALLISTU ARVONTAAN kommenttiosiossa, nimimerkki käy.
Onnettarena toimii elämänkumpanini Johan.

Pääpalkinto - neulomani tuubihuivi, värin saat toivoa.

Toinen palkinto - virolaista villalankaa

Kolmannelle - Kalevin, taatusti hyvää, suklaata.

Kilpailuaikaa on tammikuun loppuun, arvonta on 1. helmikuuta, jonka jälkeen  otan yhteyttä voittajiin palkintojen toimittamista varten.

Osallistu, kommentoimalla  - Onnea kisaan!

Kyllä se nousee...

...auringonnousu tänään 10:36, auringonlasku tänään 14:13, päivän pituus on 3 h 37 min.

Talvipäivänseisaus oli 22.12, ja silloin päivän pituus Rovaniemellä oli 2 h 14 min. Nyt on päivä jo jatkunut hurjasti, ja vauhti vaan kiihtyy. Olen aina sanonut, että kevään ja kesän valtaisa valon määrä, täällä pohjoisessa, maksaa moninverroin takaisin syksyn ja alkutalven pimeyden. Ja olen edelleenkin samaa mieltä.

ja näättekö, sieltä se pilkistää kaari tosin ei ole pitkä, kuva otettu tänään kello 11.22.