Matkalla pohjoiseen 2.

Majoituimme Kaamasen kievarin  rivitalon pätkään - keittosyvennys, sohva, kolme? sänkyä ja postimerkin kokoinen televisio EM-kisojen aikaan;(. No, siitäkin kyllä näki pitkämäen keihäskunnon.
Päivittämistä kaipaisivat nämäkin, niin itse kievari kuin majoitustilatkin, vaan aamiainen oli hyvä.

Ja matka jatkui, Inarin kirkonkylään, Juutuanjoen rannalle, on rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos joka on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.

 Sarvituppipuukko 2200€

 Pahkakuppi 650€

Pirita olkalaukku pieni 99€, keskikoko 165€.

 Näkymää sisätiloista, väistämättä mieleen tulee Kiasma ja Viron taidemuseo Kumu.

...mutta on se hieno.

Auttin Kyläkartanon Käsityökahvilan väki, ja muutkin käsillätekijät, tuli kyllä mieleen, että onko nyt varmasti omat tuotteet hinnoiteltu oikein???

Matkalla pohjoiseen...

Keskiviikkoaamuna, lämpömittarin näyttäessä +6 astetta, starttasimme Rovaniemellä auton ja suuntasimme nokan kohti pohjoista. "Matkalla pohjoiseen", lauloi Junnukin matkastaan Kaamaseen, ja sinnehän mekin. Olimme varanneet matkan Hurtigruten-risteilylle Kirkkoniemestä Tromssaan, ja eka etappi matkalla oli juuri tuo Kaamanen.

Vaan ennen Kaamasta olimme jo kokeneet mm. vähälumisen Suomen kesän - moni siitä puhuu, vaan harva kokee;).  Lämpötila laski uhkaavasti aste asteelta, ja tuuli puhalteli puuskaisesti autoakin heilautellen, rannan ruohikkokin kumartui tuulen voimasta.

Kun lähestyimme Kaunispäätä yllätys oli melkoinen, mittari näytti +1, ja Kaunispää oli saanut kauniin lumikuorrutuksen. Ei auttanut kuin ajaa huipulle ihmettelemään - siis 28:s päivä kesäkuuta ja rinteet kunnossa.

Juuri Kaunispään kohdalla pyöräilijä talutti kuormattua pyöräänsä tuulessa ja tuiskussa, mitä lie ollut mielessä. Pyöräilijöitä oli liikkeelä yllättävän paljon, keli kyllä oli huono, sade ja kylmä.

Yleensä ihana Inarijärvikin oli näin harmaa, kai sekin oli apea sateen ja kylmyyden vuoksi.

Karhunpesäkivi Inarissa ja kahvio matkamyymälöineen on edelleen paikallaan. Siellä on lasten(muistatteko?) kanssa poikettu jo 80-luvun alkupuolella. Kaikki siellä oli kuin ennenkin;(.

En kyllä tutkinut, mutta uskon myynnissä olleen jotakin suomalaistakin, ainakin toivon niin.

Ja matka jatkuu.

Juotaksen juhannus.

Heräsimme aattoaamuna kylmään, luihin ja ytimiin tunkeutuvaan koleuteen. Mittari näytti +6, ja tuuli oli todella kylmä. Mielessä kävi ettei tarvi tänäkään vuonna lähteä Uitonpirtin rantaan juhannuskokolle. Säätiedotus oli kuitenkin luvannut illaksi +15, mutta harvoinhan ne säätiedotukset osuvat kohdilleen.
Leivoin raparperirahkapiirakan ja keittelin kuusenkerkkäsiirappia (nam) Johanin keräämistä (ämpärillinen) kerkistä. Siirappia tuli monta purkkia talviseksi vitamiinipommiksi ja yskänlääkkeeksi yms. se on hyvin monikäyttöistä. Johan laittaa sitä mm. aamupuuron päälle, ja aika reippaasti;).

Saunoimme pitkän kaavan mukaan, söimme meille perinteisen juhannusruuan: silliä, uusia perunoita ja isoäidin salaattia, jälkiruuaksi kuppi kahvia ja pala  aamupäivällä leipomaani raparperipiirakkaa.

Ja kuin huomaamatta taivas oli alkanut kirkastua, aurinko pilkisteli pilvien rakosista ja kuinka ollakaan kun kello läheni iltakahdeksaa se paistoi jo lähes pilvettömältä taivaalta ja mittarikin oli kivunnut näyttämään +16astetta. Hiphuraa!
Pyörät esiin ja kokolle, ja se kyllä kannatti, katsokaa vaikka kuvaa. Mitkä maisemat ja väkeä kokolla oli noin 50 henkeä, ikähaitari 4-80 vuotta. Tarjolla oli lettuja ja nokipannukahvia sekä hauskaa, iloista yhdessäoloa. Kiitos siitä!

Toukokuu!

Mitä kaikkea voikaan olla toukokuu - lunta, vettä ja kasvun ihme. Kuvasta puuttuu kuva auringon polttamista  käsivarsista.
Onko ilmasto muuttunut?, kysyy junantuoma lappilainen.

Angry Birds -perhepuisto Rovaniemelle

Lappset Group Oy haluaa rakentaa Rovaniemelle Suomen ensimmäisen yleisen Angry Birds perhepuiston. Puistoon tulisi muun muassa hiekkatekonurminen Angry Birds space areena, 150 metrin juoksurata, seinäkiipeilyteline ja tietenkin Angry Birds ritsa. Puisto olisi valmis heinäkuun loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on noin 315 000 euroa.

Kuvat: Lappset Group Oy / Tero Puotiniemi

Mistä on kyse?

Lappset Group Oy on rovaniemeläinen leikkipaikkavälineiden valmistaja

Angry Birdsin kehittäjä Rovio Entertainment ja Lappset ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on rakentaa teemapuistoja ympäri maailman.

Espoon kaupunki on tehnyt aiesopimuksen viidestä Angry Birds puistosta

Rovaniemelle nousisi Suomen ensimmäinen yleinen Angry Birds teemapuisto

Rovaniemen kaupunki on hyväksymässä Lappset Oy:n tarjouksen Angry Birds -perhepuiston rakentamisesta Rovaniemen keskustaan, Konttisen puistoon. Rakentaminen olisi osa keskustan vetovoimaisuuden kehittämistä.

Esityksessä Konttisen puiston leikkialueella sijaitsevat välineet purettaisiin ja korvattaisiin Lappsetin Angry Birds -teemapuiston leikkivälineillä. Puistoon tulisi muun muassa hiekkatekonurminen Angry Birds space areena, 150 metrin juoksurata, taistorata, seinäkiipeilyalue, kuntovälineitä, Angry Birds ritsa, lasten pyörärata ja erilaisia keinuja, hiekkalaatikko ja karuselli.

Lappsetin nettisivujen mukaan Angry Birds teemapuistoihin on myös saatavilla Rovio Entertainmentin kanssa yhteistyössä valmistettavia, paikannukseen pohjautuvia Angry Birds -pelitasoja.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo juhannuksen jälkeen. Puisto olisi tarkoitus saada valmis heinäkuun loppuun mennessä. Kyseessä olisi ensimmäinen Suomeen toteutettava isompi yleinen Angry Birds puisto.

Perhepuiston kustannusarvio on noin 315 000 euroa, joka apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttilan mukaan voitaisiin kattaa Rovaniemen keskustan vetovoimaisuushankkeen vuoden 2012 ja 2013 budjeteista. Keskustan vetovoimaisuus -hankeen budjetti on tänä vuonna 200 000 euroa.

Tekninen lautakunta käsittelee asiaa tiistaina 29.5.

YLE Lappi

Toukokuu 2012

Yksi meidän kylän akka tykkää kun elämässä on puhtia.

Nimeni on Elektra,(Sähkö) "seuraava kysymys, kiitos", vastaa hän kun kysytään hänen ikäänsä. Asuinpaikka on Eidessaari. Kolme yksinäiselle saarelle mukaan otettavaa asiaa: Irafo,virranmuuntaja ja vikavirtasuoja. Lempiväri on sähkönkeltainen. Kysymykseen:"Mikä sytyttää minussa liekin?", hän vastaa 220v ja AC/DC.

-

Riepumatto.

  säv. ja sov. Georg Malmsten, san. Asser Tervasmäki, 1962

Uusi riepumatto tuotiin lattialle. Monta pientä jalkaa sillä piipertää.

Monta kysymystä tehtiin kutojalle: ”Äiti, mistä saatiin raita tää ja tää?”

Vastas äiti, että kun hän maton loi, joka mattotilkku hälle tarinoi.

Paljon vanhaa, hiukan uutta, monen muiston kirjavuutta yhteen riepumattoon kätkeytyä voi.

Tää on paita meidän ensimmäisen vauvan. Kuopus-kulta repi viimein rikki sen.

Tuossa kuultaa kuva leikkipuvun hauvan. Myöskin se on ollut perinnöllinen.

Tuokin lappu vihdoin viimein hyljättiin, ennen tärkeä on ollut, niinpä niin:

ettei muuten toimeen tultu, lasten oma äidin kultu siinä vihjaa kaurapuurolautasiin.

Meidän häistämme on kuva albumissa. Sulhon vihkifrakki vihdoin viheriöi.

Mummo silkkiänsä säästi piirongissa, kunnes silkki itse itseänsä söi.

Mummo lähti pari vuotta taaksepäin. Teille äiti jäi, mut äidittä mä jäin.

Tuossa tumma suruhuntu, siinä yhä surun tuntu. Riepumattokin on musta hetkittäin.

Tästä tällaisesta uusi riepumatto pirtin lattialla maaten rupattaa.

Joskus katsojilta naurun kuulee matto, joskus huokauksen vain se kuulla saa.

Jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei noin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois.

Huomaahan sen tämän tästä, ett´ on elo värikästä. Kuinka riepumatto muuta olla vois.

Oi muistatko vielä sen virren...

lauloi Pasi Kaunisto anopin hautajaisissa - kaunista ja liikuttavaa. Hän lauloi myös Kari Rydmanin laulun: Niin kaunis on maa.

Surullinen kevät, elämä kuitenkin jatkuu. Olemme kiitollisia ja onnellisia siitä, että anoppi sai elää pitkän, melkein 94vuotta, ja hyvän elämän.

Lapin kevät.

Kevät on vihdoin saapunut Lappiin. Sukset on siirretty tallin orsille, odottamaan syksyä ja lunta - eihän siihen ole kuin 3-4 kuukautta;(.
Helteisen, +19, päivän jälkeen metsänreunasta ja purorotkosta nousi upea usva, hiipien hiljaa koko tienoon ylle ja verhoten maiseman utuiseen tunnelmaan.

Pelto alkaa pikkuhiljaa vihertää. Puput ja porot käyvät vuorotellen katsastamassa ruokapaikat, taitaa olla maukasta tuo vihreä ruoho.

Hiihdot on hiihdetty...

tältä keväältä - luulen ma. Tuolta metsänlaidasta voisi vielä saada lunta suksien alle, jos kuitenkin huomenna vielä urheilisi. Johanin mukaan hiihtokauteni on alkanut varsin aikaisin - meinasi varmaan tulevaa kautta;)

Pitänee aloittaa keihäskausi, jonka korkkasin muutama vuosi sitten. Totuuden nimissä on sanottava, että metrit ovat varsin vaatimattomat, mutta lähtökohta oli se, että seitsemän vuotta sitten en edes tiennyt kuinka päin keihästä nakataan.

Kyllä täällä maalla on hyvä olla harrastuksia laidasta laitaan, niitä voi sitten harrastaa kelien ja mielialan mukaan.

Kilometrikisassa olemme mukana, kahden hengen joukkueena, siinä kyllä pitäisi olla vähintään viisi, koska kilometrit kuitenkin jaetaan viidellä. Vaan omaksi iloksi sitä tehdään ja oma kunto ja terveys ovat pelissä. Mutta osallistukaa!

Käsityökahvila johon olen viitannut aiemmissa postauksissa on voimissaa ja toimii vireästi. Uusia suunnitelmiakin on heitelty ilmaan, osa lähtee toteutukseen jo tänä kesänä.