Eräänä päivänä oli kuin olisin herännyt todellisuuteen, sukan tikuttaminen on mieluisampaa kuin esim. kaupungilla käynti. Voisiko syynä olla ikä, syksy, koti-ikävä, vai voisiko olla, että olen todella tykästynyt lankoihin, puikkoihin ja niillä syntyviin tuotoksiin?
Olen aina tehnyt käsitöitä, virkannut, ommellut ja askarrellut, neulominen on ollut vähemmällä, se ei vaan ole ollut mun juttu. Mutta nyt on, kaikki muu on jäänyt, paitsi tää blogi.
Kyllähän mä silloin painelen kaupungille kun langat alkavat vähentyä, on pakko. Mulla on kyllä aika paljon lankoja, onneksi ei ole vaakaa, ei tarvii punnita niitä, kuten olen nähnyt joidenkin tekevän, ja vielä julkisesti ilmoittavan lankojensa kilomäärän?
Nuuka olen myös langoistani, esittelen niitä kyllä mielelläni, mutta vaikka niitä joutaisikin myydä, en raaski.
Summa summarum, voisiko ajatella, että aikansa voisi käyttää huonomminkin. Siispä puikot kilisee ja sukkaa pukkaa.
Joko olette paistaneet joulupipareita, torttuja, joulukakkuja?
Käsitöitä Tallinnan Raatihuoneentorilla.
Työntouhussa ihana piparileipuri O, jonka kanssa tehtiin joulupipareita 2009, hyviä olivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, oletpa asiasta mitä mieltä tahansa, kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan.