Keskiviikkoaamuna, lämpömittarin näyttäessä +6 astetta, starttasimme Rovaniemellä auton ja suuntasimme nokan kohti pohjoista. "Matkalla pohjoiseen", lauloi Junnukin matkastaan Kaamaseen, ja sinnehän mekin. Olimme varanneet matkan
Hurtigruten-risteilylle Kirkkoniemestä Tromssaan, ja eka etappi matkalla oli juuri tuo Kaamanen.
Vaan ennen Kaamasta olimme jo kokeneet mm. vähälumisen Suomen kesän - moni siitä puhuu, vaan harva kokee;). Lämpötila laski uhkaavasti aste asteelta, ja tuuli puhalteli puuskaisesti autoakin heilautellen, rannan ruohikkokin kumartui tuulen voimasta.
Kun lähestyimme Kaunispäätä yllätys oli melkoinen, mittari näytti +1, ja Kaunispää oli saanut kauniin lumikuorrutuksen. Ei auttanut kuin ajaa huipulle ihmettelemään - siis 28:s päivä kesäkuuta ja rinteet kunnossa.
Juuri Kaunispään kohdalla pyöräilijä talutti kuormattua pyöräänsä tuulessa ja tuiskussa, mitä lie ollut mielessä. Pyöräilijöitä oli liikkeelä yllättävän paljon, keli kyllä oli huono, sade ja kylmä.
Yleensä ihana Inarijärvikin oli näin harmaa, kai sekin oli apea sateen ja kylmyyden vuoksi.
Karhunpesäkivi Inarissa ja kahvio matkamyymälöineen on edelleen paikallaan. Siellä on lasten(muistatteko?) kanssa poikettu jo 80-luvun alkupuolella. Kaikki siellä oli kuin ennenkin;(.
En kyllä tutkinut, mutta uskon myynnissä olleen jotakin suomalaistakin, ainakin toivon niin.
Ja matka jatkuu.
