28. helmikuuta 2012

Ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet, niin myös me.


Lintuharrastajan vuodenkierto sivusto kertoo:

HELMIKUU

Ensimmäiset muuttolintuyksilöt saapuvat maahamme leutona talvena jo helmikuussa: Näitä ovat mm. harmaalokki (usein ensimmäinen saapuja rannikkoseuduilla), merilokki, pulmunen ja mustavaris. Kevään ensimmäiset muuttolinnut ovat ns. säämuuttajia, jotka muuttavat kevätsään edetessä pohjoista kohti. Muuttolintujen pääjoukot saapuvat maahamme vasta huhti-toukokuussa.
 
Muuttolintujen keskimääräiset ensihavainnot etelärannikolla helmikuussa:
4Vko 4: harmaalokki, merilokki, mustavaris, pulmunen


Syksyllä päätimme, että palaamme 'muuttolintujen myötä', ja nyt on sen aika. Tämän postauksen ilmestyessä olemme jo Suomessa:). Matka pohjoiseen kestää kuitenkin jonkun päivän, sillä pysähdymme muutamalle 'levähdys- ja ruokintapaikalle', kuten asiaan kuuluu.

Ihana on palata kotiin. Koti-ikävä oli välillä niin kova, että sattui, tiedättehän?
Vaikka emme ole syntyperäisiä lappilaisia voimme allekirjoittaa kuulemamme: " mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei miehestä." Uskokaa tai älkää, niin se vain on - me palaamme kotiin.

Suva verkkokauppaTallinnassa.

Jos olet vailla ihania sukkia, kannattaa suunnata Suva- sukkamyymälään.
Voin suositella, olen ostanut  sukkia jo vuonna 2007, ovat hyviä kestäviä ja mikä parasta kauniita. Nytkin 'muuttokuormassa' on joku pari näitä.

Joko
AS SUVA vabrikupood Vana-Kalamaja 16
tel. (+372) 6 413 223
Kauplus on avatud E-R 10.00-18.00, L 10.00-15.00

Tai
AS SUVA esinduskauplus
Gonsiori 2 Tallinn
Tallinna Kaubamaja B korpuse I korrus
Kauplus on avatud E-P 9.00-21.00

Tämä on myös verkkokauppa, joten tilaamallakin saa kauniita sukkia koko perheelle.


Puuvill: 80%
Polüamiid: 18%
Lycra: 2% Puuvill: 78%
Polüamiid: 20%
Lycra: 2%

 

27. helmikuuta 2012

Etno verkkokauppa Tallinnassa.


Valaisin Ilda

Etno kertoo itsestään näin:

Etno.ee on virolainen yritys, jonka tavoitteena on valmistaa, markkinoida ja tukea virolaiseen kansanperinteeseen liittyviä tuotteita.
Tavaramerkillä myytäviä alkuperäistuotteita ovat suunnitelleet Evelin Urm, Monika Mäe ja Kristjan Saar. Lisäksi toimimme useiden virolaisten taiteilijoiden ja suunnittelijoiden markkinointi- ja myyntikanavana.
Otamme mielellämme vastaan nuorten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden yhteistyötarjouksia ja ideoita emmekä aseta rajoituksia, että niiden olisi lähdettävä meidän suosimastamme kansanperinteestä tai aivan muista.
 

Joulukuusta 2010 lähtien on tuotteitamme saatavilla myös omassa myymälässämme Tallinnassa,
Tartu mnt 6. 

Myymälä on auki ma-pe 10-19 ja la 11-16.


Muhun perinnekuviolla kuvioidut tennarit


Muhun perinnekuviolla kuvioidut tennarit
Muhu mustriga tennised.
Suurused 28-42Valmistatud Hiinas.
€23.90

Paljon ihania tuotteita, helppo tilata, tai käydä, sijaitsee keskustassa.

Pellavavaatteet Võrusta.


Tere tulemast!

Olen Piret Pilberg  ja minu kireks on linaste riiete kavandamine ja valmistamine. Huvi lina vastu tärkas minus umbes 5 aastat tagasi ning nüüdseks on sellest saanud minu põhitöö. Kavandan ja õmblen igat uut toodet suure pühendumise ja kirega. Loodevasti paistab see välja ka tulemust vaadates ja kandes.

Lina on üks iidsemaid kultuurtaimi maailmas. Vanimad leiud ulatuvad 10000 aasta, Eestis umbes 3000 aasta taha. Linakasvatus oli väga laialt levinud ka Vanas-Egiptuses. Samast kandist on pärit ka minu logo – lina tähistav hieroglüüf.
Veebikodust leiab galerii valmisriiete ja -toodetega, albumi minu lemmiktöödega ning ülevaate muudest kaupadest, mida minu Võrus asuvast ateljeest osta saab.
Head avastamist!


Olen Piret Pilberg, suunnittelen ja valmistan pellavavaatteita. Kiinnostus pellavaa kohtaan heräsi minussa jo ​​noin 5 vuotta sitten ja siitä on tullut minulle työ. Suunnittelen ja ompelen jokaisen uuden tuotteen suurella antaumuksella ja intohimolla, jonka toivon myös näkyvän tuotteissani.

Pellava on yksi muinaisista viljelykasveista maailmassa. Vanhimmat löydöt ulottuvat 10 000 -Suomessa noin 3000 vuoden taakse. Pellavan kasvatus oli hyvin yleistä myös vanhassa Egyptissä. Samalta seudulta on peräisin myös minun käyttämäni tunnus - pellavaa tarkoittava hieroglyfi.

Nettisivujeni galleriasta voit nähdä suunnittelemiani ja ompelemiani vaatteita ja tuotteita, albumissa ovat minun lempityöni ja kuvia muista tuotteista, joita minun Võrussa sijaitsevasta ateljeestani voi ostaa.

Tervetuloa!



Täältä kävin ostamassa pitsejä, niihin ostettuihin ja jo olemassa oleviin pellavakankaisiin. Mekot olivat ihania, en jaksanut sovitella ja siis en ostanut, hinnat olivat 60-80 euroa, edulliset!

Uskon, että jos joku olisi kiinnostunut, näitä saisi myös tilaamalla Suomeen.

26. helmikuuta 2012

Vestra EX Tallinnaan.

OÜ VESTRA EX avaa KÄSITÖÖMAJAn 13.3.2012 Tallinnaan osoitteeseen Pikk.22. Nythän Vestra toimii Võrussa, kuten monet suomalaiset tietävätkin.

 Tallinna maantee 46, Võru 65605

 Vestra EX myymälä on erikoistunut pellavakankaasta valmistettujen tuotteiden myyntiin, kaikki tavarat on Võrumaan ja Viron alkuperää. Valikoimasta löydät pyyhkeitä, verhoja, saunamyssyjä jne.. 

Vestra myy pellavakankaita, pellavakankaasta valmistettuja tekstiilituotteita, pellavalankaa -narua ja -köyttä, sekä pellavahuopaa.




Kävin täällä ostoksilla, ja voitte uskoa, että ostettavaa löytyi, esim. ihania pellavalankoja ja tietenkin pellavakangasta.


OÜ VESTRA EX
General Manager Kaido Kaust
gsm. +372 513 4587


Moka.

Küütri 3:ssa sijaitseva  Kohvik-Restoran Moka on ihan oiva ruokapaikka, kävimme testaamassa sen viikonloppuna. Ruoka oli hyvää, ehkä hiukan turhan erikoisesti esillepantu. Tuon salaattikipon sisällön sai esille kääntämällä kipon toisinpäin, miksiköhän se oli 'ylössuiten'?  Ravintolasta suurin osa oli varattu, olisiko itsenäisyyspäivän viettäjät olleet tulossa syömään,  heräiltyään ensin perjantai-iltaisen  presidentin vastaanoton jälkeen.




Tämä annos on alkuruokalistalta:  Moka de Lux

-salat, rukola, tsitrus, kartuliküpsis kalamarja ja Creme Bonjouriga, tempurakrevetid, veisefilee, marineeritud maasikad, granadillivaht.

Pakko kyllä todeta etten ole ennen syönyt alkuruokana pihviä??? No, ei me kyllä sitten enää otettu pääruokaa, se täytynee vielä  käydä erikseen syömässä.

25. helmikuuta 2012

Harmaa Talo Tartossa.

Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun NKVD/KGB:n Etelä-Viron keskus sijaitsi Tartossa niin sanottu Harmaassa Talossa. KGB:n vankityrmät  sijaitsivat talon kellarikerroksessa, jossa on vuodesta 2001  saakka toiminut Tarton Kaupunginmuseon filiaali. Osa KGB-museon vankityrmistä on entisöity neuvostoaikaiseen asuunsa, osassa on museon pysyvä näyttely. KGB-museo heijastaa Viron neuvostomiehitystä ja neuvostoaikaista vastarintaa.


Harmaa Talo Riianmaantien  ja Peplerin kulmassa.

Kun Neuvostoliitto miehitti Viron ensimmäisen kerran kesäkuussa 1940, Viron aikaisemman lainsäädännön korvasi Venäjän Federatiivisen Sosialistisen Neuvostotasavallan rikoslaki. Sen nojalla oli varsin yksinkertaista tuomita kansalaisia rangaistukseen. Takautuvasti katsottiin rikokseksi mm. osallistuminen Viron Tasavallan muodostamiseen runsaat 20 vuotta aikaisemmin. Suuri määrä ihmisiä pidätettiin tai yksinkertaisesti katosi jäljettömiin. Turvallisuuselimet valmistelivat talvella 1940-41 tulevia joukkokarkotuksia.





Eräs kyyditetty.
Lähes puolivuosisataisen neuvostomiehityksen aikana joutui Virossa arviolta 122.000 ihmistä kommunismin rikosten uhriksi, yli 30.000 heistä menetti henkensä.

Harmaan Talon kellarivankilan käytävä on täsmälleen neuvostoaikaisessa kunnossa. Käytävän päässä seisoo vaikuttavannäköinen KGB:n vanginvartijan vahapatsas. Tarton entiset poliittiset vangit ovat ristineet vahavartijan Volodjaksi, Harmaassa Talossa työskennelleen vartijan mukaan, jonka sanotaan elävän Tartossa tänä päivänäkin. Museon hoitaja vahvistaa, että sen niminen vartija oli todellakin 1940- ja 50-luvuilla olemassa ja on tällä hetkellä eläkeläisenä Tartossa. Vaikka vahanukke tuskin muistuttaa kasvonpiirteiltään entistä vanginvartijaa, on Volodjan nimi jäänyt puhekielessä sitkeästi käyttöön.


Käytävän lisäksi osa selleistä on entisaikaisessa asussaan. Entisöity on mm pinnaltaan alle neliömetrin suuruinen karsseri, jossa vankien piti viettää yö ennen kuulusteluun viemistä. Karsseriputka on siten suunniteltu, että siellä on käytännöllisesti katsoen mahdotonta seistä suorassa, istua tai maata.



Vangin asu.


Osassa vankityrmistä on KGB-museon pysyvä näyttely, joka kuvaa kattavasti kommunismin ihmisyydenvastaisia rikoksia sekä virolaisten vapaustaistelua miehityksen vuosikymmeninä. Näytteille on pantu runsaasti valokuvia ja esineitä Siperian Gulag-vankileireiltä.



Sen lisäksi, että miehityksen aikana vangittiin ja karkotettiin suuri määrä kommunistihallinnon vastustajia, venäläiset panivat kahteen otteeseen toimeen massiivisen joukkokarkotuksen Siperiaan. Ensimmäinen kyyditys alkoi kesäkuun 14. päivän vastaisena yönä 1941. Maakunnittain laadittujen listojen mukaan oli tarkoitus karkottaa 11.102 ihmistä
Ketään karkotetuista ei tuomittu oikeudenkäynnissä, kyydityslistalle saattoi joutua pelkästään pahantahtoisen ilmiantokirjeenkin perusteella. Karkotus oli suunniteltu toteutettavaksi yhden vuorokauden aikana samanaikaisesti kaikissa kolmessa Balttian maassa, mutta käytännössä operaatio oli ohi vasta kesäkuun 17. päivänä. Monissa tapauksissa listalla olevia henkilöitä ei tavoitettu, jolloin saatettiin ottaa näiden tilalle satunnaisesti joku, joka oli väärään aikaan väärässä paikassa. Kyydittäjät eivät toki halunneet jättää määrättyä kiintiötä täyttämättä!

Ensimmäisessä suuressa karkotusaallossa teki vaivalloisen junamatkan Siperiaan yli 10.000 ihmistä. Alle puolet heistä selvisi hengissä, ja saattoi palata kotimaahan sodan jälkeen. Toinen suurkyyditys alkoi 25. maaliskuuta 1949. Silloin joutui kotinsa jättämään yli 20.000 virolaista. Vuoden 1949 maaliskuun kyydityksen vuosipäivänä (25.3.2003) avattiin Harmaan Talon suurimmassa putkassa erikoisnäyttely karkotusten teemalla.

KGB-museon pysyvä näyttely kuvaa neuvostomiehityksen vastaista taistelua sekä Virossa että ulkomailla. Valokuvia on mm metsäveljistä eli Viron metsiin sodan jälkeen paenneista entisistä sotilaista, jotka hyökkäsivät neuvostojoukkoja vastaan sekä sabotoivat neuvostohallintoa vielä pitkään 1950-luvullakin. Lähinnä koululaisten vastarintajärjestöjen toiminnasta on esillä valokuvia ja lentolehtisiä. Lentolehtisten levittämisen lisäksi salaiset nuorisojärjestöt räjäyttivät tai tuhrivat miehittäjien pystyttämiä patsaita sekä nostivat vaivihkaa salkoon Viron sinimustavalkoisen lipun itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta.


Tiedot KGB- museon sivuilta.

Ulkoilemaan...

Eikö ole sievä kelkka, näitä näkee täällä Virossa. Jos sopisi kyytiin, ostaisin kotiin, mutta ei.




Näillä ja/tai näillä.

24. helmikuuta 2012

Itsenäisyyspäivän sotilasparaati Tartu.

 Valtiolippua tuodaan
 Presidentti Thomas Hendrik Ilves tarkasti joukot.



 Kirkkojen edustajat olivat myös paikalla.
 Pääministeri Andrus Ansip.




Paljon oli väkeä paraatia katsomassa, paikalla tarjottiin myös 'soppaa' halukkaille, ei syöty.

Kerrostaloasumisen ihanuutta?

Alakerrassa on vietetty itsenäisyyspäiväjuhlia jo reilu kuusi kuukautta, tänään juhlat huipentuivat lumiukon pystytykseen. Taiteilijan asuvalinta oli hiukan arveluttava, mutta ,ehkä, tilanteeseen sopiva. Jännityksellä odotamme ensiyötä.







Itse olisin laittanut lumiukolle myös lakin.