Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raatihuoneentori. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Raatihuoneentori. Näytä kaikki tekstit

7. joulukuuta 2011

Lunta!

Aamulla koimme melkoisen yllätyksen, satoi lunta. Ei sitä paljon (vielä) satanut, mutta jo sillä maisema muuttui. Kadut ja jalkakäytävät ovat valkoisina, nurmikot vihreinä;). Mittari kuitenkin näyttää +2, joten lumen pysyvyydestä ei ole takuita.
Ymmärtääkseni täälläkin on talvisin  lunta ja pakkasta, viime talvena oli ollut metri lunta ja 30 astetta pakkasta. Sellaista en toivo, mutta talvi olisi kyllä muuten tervetullut.


 Jouluvana oli jo tulla tupsahtanut Kohvik Restoran Mokan nurkalle.


Raatihuoneentorilla on suuri joulukuusi, sinne oksille saa ripustaa kirjeitä ja piirrustuksia Joulupukille, joulukoristeita, ja kuka mitäkin keksii. Bongasin sieltä 7 vuotiaan Jessican piirrustuksen ja kirjeen Joulupukille. 
Kun Rovaniemelläkin blogiani luetaan niin jospa myös Napapiirin Joulupukki lukisi Jessican kirjeen, ja täyttäisi hänen toiveensa. Joulupukille ei  ole tarvetta suomentaa Jessican kirjettä, olen kuullut ja nähnyt Joulupukin puhuvan sujuvasti useita (jos ei kaikkia) maailman kieliä.


Katsokaa, kuinka helppoa Eestin kieli voi olla. Tuo toive: vahvel lokitangit, oli pakko katsoa sanakirjasta. Se on suoraan käännettynä: vohveli kiharruspihdit, eli Suomessa sanotaan,kreppirauta.


  Joulupukin postikonttori - Joulupukin Pajakylä - Napapiiri - Rovaniemi

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla.

4. joulukuuta 2011

Tarttisko huolestua?

Niin, pitäisikö huolestua kun meikäläisen shoppailuinto on vaihtunut kotisohvalla tapahtuvaan puikkojen kilisyttämiseen?
Eräänä päivänä oli kuin olisin herännyt todellisuuteen, sukan tikuttaminen on mieluisampaa kuin esim. kaupungilla käynti. Voisiko syynä olla ikä, syksy, koti-ikävä, vai voisiko olla, että olen todella tykästynyt lankoihin, puikkoihin ja niillä syntyviin tuotoksiin?

Olen aina tehnyt käsitöitä, virkannut, ommellut ja askarrellut, neulominen on ollut vähemmällä, se ei vaan ole ollut mun juttu. Mutta nyt on, kaikki muu on jäänyt, paitsi tää blogi.

Kyllähän mä silloin painelen kaupungille kun langat alkavat vähentyä, on pakko. Mulla on kyllä aika paljon lankoja, onneksi ei ole vaakaa, ei tarvii punnita niitä, kuten olen nähnyt joidenkin tekevän, ja vielä julkisesti ilmoittavan lankojensa kilomäärän?
Nuuka olen myös langoistani, esittelen niitä kyllä mielelläni, mutta vaikka niitä joutaisikin myydä, en raaski.
Summa summarum, voisiko ajatella, että aikansa voisi käyttää huonomminkin. Siispä puikot kilisee ja sukkaa pukkaa.

Joko olette paistaneet joulupipareita, torttuja, joulukakkuja?


Käsitöitä Tallinnan Raatihuoneentorilla.



Työntouhussa ihana piparileipuri O, jonka kanssa tehtiin joulupipareita 2009, hyviä olivat.