Hiihtomaisema.

 

 

Kävimme sauvakävelyllä ja kohtasimme näin upean näyn, harmitti kun ei ollut sukset matkassa, vaan pääsee sinne huomenissakin.

Tuosta sauvakävelystä; kun aloitin sen harrastuksen 90-luvulla naapurit tuppasivat huutelemaan, että: mihin olet sukset unohtanut, kun 2000-luvulla näytin Tallinnalaisille sauvakävelymallia kohtasin siellä samat kysymykset: kus su suusad on,  Lapimaal, vastasin.

Tartossa asuessa 2011-2012, näin siellä joitakin kanssakävelijöitä, aamulenkillä usein kiersimme erään (yrmeän) rouvan kanssa puiston polkua, milloin peräkanaa ja milloin vastaan tullen.

 

Hyvä laji, pidän.





 

 

Suva verkkokauppaTallinnassa.

Jos olet vailla ihania sukkia, kannattaa suunnata Suva- sukkamyymälään.
Voin suositella, olen ostanut  sukkia jo vuonna 2007, ovat hyviä kestäviä ja mikä parasta kauniita. Nytkin 'muuttokuormassa' on joku pari näitä.

Joko
AS SUVA vabrikupood Vana-Kalamaja 16
tel. (+372) 6 413 223
Kauplus on avatud E-R 10.00-18.00, L 10.00-15.00

Tai
AS SUVA esinduskauplus
Gonsiori 2 Tallinn
Tallinna Kaubamaja B korpuse I korrus
Kauplus on avatud E-P 9.00-21.00

Tämä on myös verkkokauppa, joten tilaamallakin saa kauniita sukkia koko perheelle.


 

 

Etno verkkokauppa Tallinnassa.

Etno kertoo itsestään näin:

Etno.ee on virolainen yritys, jonka tavoitteena on valmistaa, markkinoida ja tukea virolaiseen kansanperinteeseen liittyviä tuotteita.
Tavaramerkillä myytäviä alkuperäistuotteita ovat suunnitelleet Evelin Urm, Monika Mäe ja Kristjan Saar. Lisäksi toimimme useiden virolaisten taiteilijoiden ja suunnittelijoiden markkinointi- ja myyntikanavana.
Otamme mielellämme vastaan nuorten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden yhteistyötarjouksia ja ideoita emmekä aseta rajoituksia, että niiden olisi lähdettävä meidän suosimastamme kansanperinteestä tai aivan muista.
 
Joulukuusta 2010 lähtien on tuotteitamme saatavilla myös omassa myymälässämme Tallinnassa,
Tartu mnt 6. 

Myymälä on auki ma-pe 10-19 ja la 11-16.

Muhun perinnekuviolla kuvioidut tennarit

Muhu mustriga tennised.
Suurused 28-42Valmistatud Hiinas.

€23.90

Paljon ihania tuotteita, helppo tilata, tai käydä, sijaitsee keskustassa.

Kadriorginlinna ja puisto

Katariinanlaakso (Kadriorg)




Katriorg on puisto, linna ja joukko lampia. Se on yli 200 vuotta vanha kesänviettoalue, jolla mm. Pietari Suuri käyskenteli. Pietari I alkoi vuonna 1718 rakentaa linnaa, jota keisarinna Katariinan kunniaksi kutsuttiin Jekaterinenthaliksi tai Catherinenthaliksi eli Katariinanlaaksoksi (viroksi Kadriorg ’Kadrin laakso’).


Väliaikaiseksi kesäasunnoksi tarkoitetun palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, joka myöhemmin keräsi kuuluisuutta suunnittelemalla Peterhofin linnan. Kerrotaan, että ensimmäiset kivet Kadriorgin linnan alusmuuriin muurasi tsaari henkilökohtaisesti.


Linnan ympäristöön hän rakennutti kävelyteitä, kukkameriä, viheriöiviä puistoja, lampia suihkulähteillä ja patsaita. Kaikki tehtiin barokin ihanteiden mukaan tiukan symmetrisesti. Puiston vesihuolto toteutettiin rakentamalla kivetty kanava Ülemiste-järvestä. Tallinnan yläluokka ihastui puistoon ja kaikkeen siellä olleeseen ja ryhtyi Pietari Suuren jalanjäljissä rakentamaan lähitienoille omia huviloitaan samaan tyyliin.


Nyt Kadriorgin barokkilinnaa isännöi puolestaan Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma. Kokoelma koostuu yli 900 länsieurooppalaisesta ja venäläisestä maalauksesta 1500 – 1900-luvuilta, 3500 graafisesta teoksesta, yli 3000 veistoksesta, pienoisplastiikasta sekä 1600 taideteollisesta esineestä (historialliset huonekalut, posliini, lasi yms.) Siellä järjestetään myös konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja ja vastaanottoja.


Puistoa on viime vuosina huollettu perusteellisesti. Huonokuntoisia puita ja pöheikköjä on siistitty ja maisemaa pilanneita rakennuksia on purettu. Huoltotyöt jatkuvat ja päämääränä on saada puisto huippukuntoon vuoteen 2018 mennessä, jolloin se viettää 300-vuotisjuhliaan. Palatsin taakse jäävä ns. yläkukkatarha on äskettäin entisöity 1700-luvun mallin mukaan ja on kesäisin avoinna vierailijoille.

Kadriorgin linnalta lähtee puistotie kohti Suomenlahden rantaa. Seuraamalla tätä viivasuoraa tietä noin puoli kilometriä pääset Rusalkan muistopatsaalle. Siunausta antavaa enkeliä kuvaava 16-metrinen patsas pystytettiin vuonna 1893 kadonneen Venäjän rannikkovartioston panssarilaiva Rusalkan miehistön muistoksi. Katoaminen on mysteeri eikä laivan uppoamispaikka- tai syy ole vielä tänä päivänäkään ainakaan yleisessä tiedossa. Rusalkan muistopatsaalla pääset helposti osalliseksi vironvenäläisestä häähumusta, sillä venäjänkieliset käyvät siellä usein kuvauttamassa itsensä heti häiden jälkeen.

Esikuva Rusalkan muistopatsaalle, esillä Kadriorgin linnassa.

 Karl Timoleon von Neff 1804-1877, maalaama taulu: Eesti talunaine lapsega.

Kadriorg ja siellä sijaitseva Kadriorgin linna sijaitsevat n. 2.5 kilometriä linnuntietä Tallinnan Vanhastakaupungista itään. Pääset Kadriorgin linnalle (Kadrioru loss) kätevästi taksilla tai raitiovaunuilla 1 ja 3 Kadriorgin päätepysäkille, joka sijaitsee n. 100 metrin päässä linnalta.

Upea paikka, kannattaa ehdottomasti käydä - kontrastia Vanhankaupungin turismille.


Seuraavassa 'talossa' asuu Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vaimonsa Evelin kera.




Kuvia tuli paljon, kuitenkin vain pieni osa ottamistani.

Lappset innovoi itsensä maailmalle

julkaistu tänään 24.1 klo 05:24

Lappsetin Marko Alamartimo ja Juha Laakkonen tekevät työkseen leikkejä.

Kuva: YLE / Pia Tuukkanen

Havainnekuva Angry Birds -leikkipuistosta.

Kuva: Rovio Entertainment Oy ja Lappset Group Oy

Maailman suurin parkour-puisto sijaitsee Lontoon Westminster Academyssa.

Kuva: ©Jonathan Brady

Rovaniemellä pääpaikkaansa pitävä Lappset Group on kasvanut yhdeksi maailman johtavista leikkkenttätekijöistä. Vahvasti pohjoisen yritykseksi leimaantununeella Lappsetillä on tytäryhtiöitä muun muassa viidessä eri maassa ja tuotantoa Rovaniemen ja Pellon lisäksi myös Tallinassa.

Uusia ideoita on oltava, että jalansija maailmalla säilyy. Liikevaihdon, taseen ja henkilöstämäärän mukaan suuryritysten joukkoon laskettava Lappset pitää innovaatioita ja osaamisen kehittämistä kilpailukykynsä kivijalkoina.

- Meidän pitää jalostaa tuotetta huomavattavasti pidemmälle kuin halpatuotantomaissa. Siihen perustuu meidän tulevaisuuden kilpailukyky, Lappset Groupin toimitusjohtaja Juha Laakkonen sanoo.

Kehittäminen on kallista noin 340 henkilöä työllistävälle pienelle suuryritykselle.

- Vielä kalliimpaa on jättää asioita tekemättä. Ei kannata mennä kustannusten taakse, että jotain ei kehitetä. On pakko tehdä asioita eri tavalla ja mennä eteenpäin, jos haluaa maailmalla pärjätä, Laakkonen linjaa.

Lappset on saavuttanut jalansijansa maailman markkinoilla. Yhtiö toi ensimmäisenä markkinoille digitaalisen leikkikentän. Lappsetin valmistama, maailman suurin Parkour-puisto sai vuoden liikuntapaikka-palkinnon ja on Lontoossa yksi olympialaisten vierailukohde.

- Parkourin tutkiminen alkoi jo vuonna 2005. Lajin suosio on kasvanut jatkuvasti lasten ja nuorten parissa, joten puisto julkistettiin oikeaan aikaan, sanoo Marko Alamartimo, Parkour-puiston kehittäjä.

- Olemme saaneet myös sellaiset lapset ja nuoret liikkumaan, jotka muuten ehkä eivät liikkuisi niin paljon ja se on alkuperäinen tarkoituksemme, Alamartimo sanoo.

Tämän vuoden hitti ja työllistäjä on Angry Birds -mobiilipeliin pohjautuvat leikkikentät. Niissä riittää työtä Lappsetille, mutta uuttakin on mietittävä.

Lappset aikoo tulevaisuudessa panostaa myös ikäihmisten viihtyvyyteen leikkikenttien sijaan.

- Tulevaisuudessa korostuu sellaisten puistojen merkitys, joissa perheet lapsista isovanhempiin voivat viettää aikaa yhdessä erilaisten tekemisten parissa, toimitusjohtaja Laakkonen kertoo.

Lappsetin markinnat nojaavat suurimmaksi osaksi vientiin. 60 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä 50 erimaahan. Ainakaan toistaiseksi Lappset ei ole lähtemässä Lapista edullisemman tuotannon maihin.

- Emme me lähde Rovaniemeltä, se yhtiön arvoissa. Me olemme pohjoisen toimintaan sitouduttu ja joulupukki on meidän kaveri ja sellainen sanonta on, että kaveria ei jätetä, Laakkonen hymyilee.

YLE Lappi

Kuvat ja teksti lainattu Lapin Radion sivuilta.

Kumu

Tallinnassa sijaitseva Kumu - elävän taiteen museo, on verraton vierailukohde kaupungissa kävijälle.

Museon suunnittelemiseksi järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun (1993–1994) voitti suomalainen arkkitehti Pekka Vapaavuori. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2002. Taidemuseo Kumu avattiin yleisölle helmikuussa 2006.
Viron taidemuseon päärakennuksella on monta roolia. Siihen sisältyvät museon kokoelmat, entisöintikeskus sekä taidemuseo Kumu, jossa perus- ja vaihtuvat näyttelyt, nykytaiteen galleria, auditorion ohjelmisto sekä pedagoginen toiminta ovat kaikki yhtä tärkeällä sijalla.


Helposti, vaikka kävellen Viruaukiolta, tai bussilla tai raitiovaunulla.
Jos aikaa on, voi samalla reissulla pistäytyä lähellä olevassa Kadriorun palatsissa, vieressä myös presidentin linna.

Jo rakennus itsessään on massiivinen ja näkemisen arvoinen.

 Tuttuja kasvoja.

Vanhoja valokuvia elämästä Suomessa.

Käydessämme Kumussa 2008, olin kuvannut tämän puhuttelevan kuvan, mutta en tietoja siitä lainkaan?

Enkeli?

Tallinnassa 2008.

Eräänä myrskyisenä, sateisena, marraskuun aamuna, ikkunasta ulos katsoessani, piti oikein hieraista silmiä, täh?  Enkeli siellä käveli, pitkin jalkakäytävää, uhmaten tuulta ja tuiskua. Nopeasti kamera esiin, säädöistä viis, nyt oli kiire. Mutta kyllä, on se enkeli, siivetkin sillä on.

Tosin lähempi tarkastelu herätti epäilyjä, lenkkarit enkelillä?

Jälkeenpäin selvisi kyseessä olleen joku mainoskampanja, muistaakseni jonkun autokaupan. Mulle ei kyllä ihan auennut, kuinka enkeli siihen liittyi?

Tarttisko huolestua?

Niin, pitäisikö huolestua kun meikäläisen shoppailuinto on vaihtunut kotisohvalla tapahtuvaan puikkojen kilisyttämiseen?
Eräänä päivänä oli kuin olisin herännyt todellisuuteen, sukan tikuttaminen on mieluisampaa kuin esim. kaupungilla käynti. Voisiko syynä olla ikä, syksy, koti-ikävä, vai voisiko olla, että olen todella tykästynyt lankoihin, puikkoihin ja niillä syntyviin tuotoksiin?

Olen aina tehnyt käsitöitä, virkannut, ommellut ja askarrellut, neulominen on ollut vähemmällä, se ei vaan ole ollut mun juttu. Mutta nyt on, kaikki muu on jäänyt, paitsi tää blogi.

Kyllähän mä silloin painelen kaupungille kun langat alkavat vähentyä, on pakko. Mulla on kyllä aika paljon lankoja, onneksi ei ole vaakaa, ei tarvii punnita niitä, kuten olen nähnyt joidenkin tekevän, ja vielä julkisesti ilmoittavan lankojensa kilomäärän?
Nuuka olen myös langoistani, esittelen niitä kyllä mielelläni, mutta vaikka niitä joutaisikin myydä, en raaski.
Summa summarum, voisiko ajatella, että aikansa voisi käyttää huonomminkin. Siispä puikot kilisee ja sukkaa pukkaa.

Joko olette paistaneet joulupipareita, torttuja, joulukakkuja?

Käsitöitä Tallinnan Raatihuoneentorilla.

Työntouhussa ihana piparileipuri O, jonka kanssa tehtiin joulupipareita 2009, hyviä olivat.

Ei ole vuodet veljeksiä...

 Katsokaa vaikka, nämä on kuvattu Tallinnassa 24.11.2008. Kaikki lumi tuli yhtenä päivänä, pulassa olivat niin  julkinen kuin yksityinenkin liikenne, jalkamiehet olivat vahvoilla.

Mutta kaunista oli. Minulla kun ei ollut kiire mihinkään, niin kuljeskelin pitkin katuja ja puistoja kamerani kanssa, ja nautin lumen muovaamista maisemista.

Tallinnasta

Kuvasatoa taannoiselta Tallinnan reisulta. Päivä oli harmaa, vettäkin oli satanut mutta onneksemme ei satanut enää.

 Vapauden aukio, taustalla näkyvä kirkko on Tönismäellä sijaitseva  Kaarli kirik.

Vabaduse väljak, joka sijaitsee välittömästi vanhankaupungin eteläpuolella, omaa huomattavan suuren symbolisen arvon.
Vuonna 2009 valmistuneen suurremontin ansiosta aukio on nyt penkkeineen ja kahviloineen mukava, rentouttava kaupunkitila.
Aukion länsilaidalla seisova valtava ristihuippuinen pylväs on vuosina 1918-1920 käydyn Viron vapaussodan muistomerkki. Aukion itälaidalla sijaitsee kirkkaankeltainen Jaani kirk. Lisäksi aukiolla sijaitsee itsenäistymistä symboloiva kahdesta pylväästä muodostuva muistomerkki, Vabaduse kell. Toisesta pylväästä näkee kellonajan ja toisesta kuinka monta vuotta Viron ensimmäisestä itsenäistymisestä on kulunut.
Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä aukiolla ovat AHHAA-tiedekeskus ja lasikannen alla katseltavissa olevat Harjun porttitornin perustukset.
Aukiota on historian saatossa kutsuttu useilla nimillä. Vuonna 1910 sinne pystytettiin viisimetrinen Pietari Suuren muistopatsas ja aukio nimettiin Pietarin aukioksi. Pietari katseli jalustaltaan Tallinnaa kiikari ja kartta kädessään aina Viron itsenäistymiseen 1922 asti, jonka jälkeen patsas poistettiin ja metalli sulatettiin ja kierrätettiin. Samalla aukio nimettiin Vapaudenaukioksi.
Noin 20 vuotta myöhemmin, vuonna 1944 Neuvostoliitto valloitti Viron ja muutaman vuoden kuluttua alue nimettiin Voitonaukioksi. Tallinnalaisten lentävä lausahdus: "Voitto tuli ja Vapaus meni" kuvaa tätä tapahtumaa. Viron uuden itsenäistymisen myötä nimi palautettiin jälleen Vapaudenaukioksi.

Täällä sijaitsevat AHHAA-tiedekeskus, joitakin myymälöitä sekä pysäköintihalli

Kuva Raatihuoneen torilta, tuon hurjan näköisen ukkelin ja aasin kanssa sai kuvauttaa itsensä, maksusta tietenkin. Taustalla, keskellä kuvaa, näkyy ovi Maharaja ravintolaan, ja heti oikealla on Ravintola Troika, molempia suosittelen.

 Autotaidetta vanhassa kaupungissa gallerian edessä

 Ravintola Harjukadulla.

 Kuva puhukoon puolestaan.

 Nämä kaksi kuvaa ovat vinkiksi käsillätekijöille, kuvien laatu ei ole kaksinen ne kun on otettu ikkunan läpi, mutta ehkä asia selviää.