Kirkkoniemi, Kirkenes.

Kirkkoniemi (norj. Kirkenes, pohjoissaameksi Girkonjárga) on Etelä-Varangin (Sør-Varanger) kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Varanginvuonon rannalla Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa 8 km Venäjän rajalta. Asukasluku on 3 000.

Kylmin kuukausi on tammikuu (keskilämpötila −13 °C) ja lämpimin heinäkuu (+14 °C). Keskiyön aurinko paistaa toukokuun 15. päivästä heinäkuun 28. päivään asti. Kaamosaika puolestaan on 27. marraskuuta – 16. tammikuuta. Revontulet näkyvät useimmiten syyskuusta maaliskuuhun.

Monet kaupungin nähtävyyksistä liittyvät sotahistoriaan.

Keskustassa on esimerkiksi vuonna 1944 rakennettu pommisuoja Andersgrotta, jonne pääsee tutustumaan. Pommisuojan lähellä on patsas puna-armeijan kaupungin vapautuksen muistoksi.

Keskusaukiolla puolestaan on sodanaikaisille äideille omistettu muistomerkki.

Tori vaikutti kovin Venäläispainoitteiselta.

Kaupunki on siisti ja  kaunis, talot ja pihat ovat moitteettomassa kunnossa

Tämä laiva lähti tänään Vuonojen risteilylle, huomenna lähtee MS Nordkapp.

Sitä odotellen.

Sevettijärvi

Sevettijärvi (koltansaameksi Čeˊvetjäuˊrr, pohjoissaameksi Čeavetjávri) on Inarin kunnassa koltta-alueella, Itä-Lapissa sijaitseva kylä Itäisen Jäämerentien varrella, noin 120 kilometriä pohjoiseen Inarista. Kylältä on Norjan rajalle Näätämöön matkaa noin 35 kilometriä. Kylän vihreä, mutta samaan aikaan karu maasto muuttuu Näätämöä kohden aukeammaksi.

Kylä on rakentunut jääkauden aikaiselle merenpohjalle. Sevettijärven ja Näätämön välillä järvien kiviset rannat kiinnittävät ohikulkijan huomion erikoisuudellaan. Näitä kivisiä rantoja paikalliset kutsuvat pirunpelloiksi.

Sevettijärven alue on yksi kolttasaamelaisten pääasuinalueista. Suurin osa (noin 90 %) 350 asukkaasta on kolttasaamelaisia, mutta joukossa on myös etelästä muuttaneita suomalaisia. Alueella asuu myös muutamia inarinsaamelaisia ja tunturinsaamelaisi

Kylän nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Kirakkajärveltä siirretty vanha perinnetalo, kolttamökki.

Mökki on valmistunut 1940-luvun lopulla, ja se on esimerkki sodan jäkeisen asuttamisen aikaisesta valtion rakennuttamasta tyyppitalosta ns. "kolttakodista".

Mökissä toimii museo ja pihassa olevat pienet mökit, jotka kuvaavat kolttien kesäasumuksia.

Mallia sukanvarsiin.

Tämä Sevettijärven seutu oli meille ennestään tuntematonta, tai paremminkin käymätöntä seutua. Matkalla, minkä maisemien ihailulta ehdimme, muistuttelimme mieliimme mitä tahi ketä liittyi muistoissamme Sevettijärveen. Ja löytyihän sieltä: Raija ja Sakke viettivät lomia erämökillä Sevetissä, Taisto asusteli siellä ja Kari, opiskelukaveri, oli kotoisin Näätämöstä, eikä kuulemma enää syö vapaaehtoisesti lohta.
Upeaa seutua, ehkä joskus asuntoautolla?

Matkalla pohjoiseen 2.

Majoituimme Kaamasen kievarin  rivitalon pätkään - keittosyvennys, sohva, kolme? sänkyä ja postimerkin kokoinen televisio EM-kisojen aikaan;(. No, siitäkin kyllä näki pitkämäen keihäskunnon.
Päivittämistä kaipaisivat nämäkin, niin itse kievari kuin majoitustilatkin, vaan aamiainen oli hyvä.

Ja matka jatkui, Inarin kirkonkylään, Juutuanjoen rannalle, on rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos joka on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.

 Sarvituppipuukko 2200€

 Pahkakuppi 650€

Pirita olkalaukku pieni 99€, keskikoko 165€.

 Näkymää sisätiloista, väistämättä mieleen tulee Kiasma ja Viron taidemuseo Kumu.

...mutta on se hieno.

Auttin Kyläkartanon Käsityökahvilan väki, ja muutkin käsillätekijät, tuli kyllä mieleen, että onko nyt varmasti omat tuotteet hinnoiteltu oikein???

Matkalla pohjoiseen...

Keskiviikkoaamuna, lämpömittarin näyttäessä +6 astetta, starttasimme Rovaniemellä auton ja suuntasimme nokan kohti pohjoista. "Matkalla pohjoiseen", lauloi Junnukin matkastaan Kaamaseen, ja sinnehän mekin. Olimme varanneet matkan Hurtigruten-risteilylle Kirkkoniemestä Tromssaan, ja eka etappi matkalla oli juuri tuo Kaamanen.

Vaan ennen Kaamasta olimme jo kokeneet mm. vähälumisen Suomen kesän - moni siitä puhuu, vaan harva kokee;).  Lämpötila laski uhkaavasti aste asteelta, ja tuuli puhalteli puuskaisesti autoakin heilautellen, rannan ruohikkokin kumartui tuulen voimasta.

Kun lähestyimme Kaunispäätä yllätys oli melkoinen, mittari näytti +1, ja Kaunispää oli saanut kauniin lumikuorrutuksen. Ei auttanut kuin ajaa huipulle ihmettelemään - siis 28:s päivä kesäkuuta ja rinteet kunnossa.

Juuri Kaunispään kohdalla pyöräilijä talutti kuormattua pyöräänsä tuulessa ja tuiskussa, mitä lie ollut mielessä. Pyöräilijöitä oli liikkeelä yllättävän paljon, keli kyllä oli huono, sade ja kylmä.

Yleensä ihana Inarijärvikin oli näin harmaa, kai sekin oli apea sateen ja kylmyyden vuoksi.

Karhunpesäkivi Inarissa ja kahvio matkamyymälöineen on edelleen paikallaan. Siellä on lasten(muistatteko?) kanssa poikettu jo 80-luvun alkupuolella. Kaikki siellä oli kuin ennenkin;(.

En kyllä tutkinut, mutta uskon myynnissä olleen jotakin suomalaistakin, ainakin toivon niin.

Ja matka jatkuu.

Juotaksen juhannus.

Heräsimme aattoaamuna kylmään, luihin ja ytimiin tunkeutuvaan koleuteen. Mittari näytti +6, ja tuuli oli todella kylmä. Mielessä kävi ettei tarvi tänäkään vuonna lähteä Uitonpirtin rantaan juhannuskokolle. Säätiedotus oli kuitenkin luvannut illaksi +15, mutta harvoinhan ne säätiedotukset osuvat kohdilleen.
Leivoin raparperirahkapiirakan ja keittelin kuusenkerkkäsiirappia (nam) Johanin keräämistä (ämpärillinen) kerkistä. Siirappia tuli monta purkkia talviseksi vitamiinipommiksi ja yskänlääkkeeksi yms. se on hyvin monikäyttöistä. Johan laittaa sitä mm. aamupuuron päälle, ja aika reippaasti;).

Saunoimme pitkän kaavan mukaan, söimme meille perinteisen juhannusruuan: silliä, uusia perunoita ja isoäidin salaattia, jälkiruuaksi kuppi kahvia ja pala  aamupäivällä leipomaani raparperipiirakkaa.

Ja kuin huomaamatta taivas oli alkanut kirkastua, aurinko pilkisteli pilvien rakosista ja kuinka ollakaan kun kello läheni iltakahdeksaa se paistoi jo lähes pilvettömältä taivaalta ja mittarikin oli kivunnut näyttämään +16astetta. Hiphuraa!
Pyörät esiin ja kokolle, ja se kyllä kannatti, katsokaa vaikka kuvaa. Mitkä maisemat ja väkeä kokolla oli noin 50 henkeä, ikähaitari 4-80 vuotta. Tarjolla oli lettuja ja nokipannukahvia sekä hauskaa, iloista yhdessäoloa. Kiitos siitä!