Charter saapui...

 Joulun tilauslentojen määrä yhä laskussa Lapissa

Kuva: VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI

Lapin joululentosesonki on yhä laskussa. Finavia ennakoi, että tänä jouluna tilauslentoja saapuu pohjoisen kentille noin 10–15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Viime vuonna tilauslentoja tuli Lapin kentille ja Kuusamoon 384.

– Taloudellinen epävarmuus etenkin Britanniassa on varmasti hidastanut myyntiä.
– En usko, että Lapin vetovoima tai lumo olisi mitenkään heikentynyt, kertoo Finavian Pohjois-Suomen aluejohtaja Martti Oinas.

Tähän mennessä Lapin kentille sekä Kuusamoon on varattu 327 tilauslentoa, joista suurin osa Rovaniemen ja Kittilän kentille.

Oinas ennakoi, että kaikkiaan tilauslentojen määrä on tänä vuonna noin 350. Huippuvuosina Lappiin tehtiin yli 600 joululentoa.

Ensimmäinen brittituristeja tuova charter saapui maanantaina Enontekiölle ja seuraava saapuu keskiviikkona Kittilään.

Kuva ja teksti Lapin Kansan sivuilta

Sukat

Johan oli päivänä eräänä huolissaan, hän kun oli ottanut vain yhdet sisäsukat mukaan tänne 'vieraalle maalle'.
Sanoin siihen vaan tyyliin: voi, voi, kunnes eilen huomasin, että minähän VOIN neuloa hänelle toiset.
Puikkoja on mukana vaikka koko kylälle ja lankaa niin paljon, että hävettää. Minä vaan neulon ylipolvensukkia ja tuubihuiveja, enkä huomaa, että lähellä on sukkatarve.

Lanka Novitan 7veljestä, puikot 3.5, langan menekki noin 100g-kengän koko 46
Silmukoita 56, vartta 13 kerrosta, loppu tavallista sukan neulontaa.

Tässä sukat, ovat pidettyjä ja käytettyjä meillä nuo lyhytvartiset sukat.

Mukavat jalassa ja helppo pukea, sanoo käyttäjä.

Koti-ikävä;(

kaihertaa mielessä, yhyy, olisipa ihana olla kotona Lapissa. Ei haittaisi pakkanen, ei suoja, ei lumi eikä kaamos, kaikki kävisi. Vähän tämä nyt on vaikeaa, tämä poissa kotoa olo.

Utsjoella alkoi kaamos 26.11 kun aurinko laski klo 12.09, seuraavan kerran aurinko siellä näyttäytyy 17.1.2012 11:57, huimaa.
Rovaniemen korkeudella päivä lyhenee talvipäivänseisaukseen saakka, eli 22.12, ollen silloin noin 2tuntia 15 minuuttia. Siitä se valoisuus sitten lähtee kovaa vauhtia pitenenemään, ohittaa 'etelän' valoisuuden tuossa maaliskuun puolenvälin jälkeen. Tuo kevään ja kesän valtava valoisuuden määrä maksaa monin verroin tuon kaamosajan pimeyden.

 Kuvassa Kemijoki huuruaa joukukuussa 2010.

Joulunavaus  26.11.2011
Rovaniemi - Napapiiri - Lappi - Suomi

Ei ole vuodet veljeksiä...

 Katsokaa vaikka, nämä on kuvattu Tallinnassa 24.11.2008. Kaikki lumi tuli yhtenä päivänä, pulassa olivat niin  julkinen kuin yksityinenkin liikenne, jalkamiehet olivat vahvoilla.

Mutta kaunista oli. Minulla kun ei ollut kiire mihinkään, niin kuljeskelin pitkin katuja ja puistoja kamerani kanssa, ja nautin lumen muovaamista maisemista.

Kuinka liki on liki?

Kävin pikapikaa Suomessa, vein auton talveksi talliin. Meillä on täällä käytössä firman auto, 'uudenkarhea Audi', sanoo Johan, ajettu liki 400 000!? ...mutta toimii, ainakin toistaiseksi. Sillä siis huristellaan täällä, Johan työmatkat, ja yhdessä, kun tehdään tutustumisretkiä ympäristöön.
Suomen reissulla sain petipaikan tallin omistajan luota, kiitos M kortteerista ja hyvästä seurasta!

Tallinkilla matkasin Länsisatamaan ja takaisin tulin lentäen, Helsinki-Vantaalta Tarttoon.  Flybe aloitti suorat lennot Tarttoon lokakuun lopussa. Nopea on ja helppo, kone tosin on pieni potkurikone, mutta väliäkö tuolla kunhan vaan pysyy ilmassa.

Meiltä ei ole lentokentälle kuin 10-15min. ajomatka, siis helppo tapa liikkua, eikä hinnatkaan päätä huimaa. Hinnoittelu noilla halpalentoyhtiöillä on kyllä perin, mielenkiintoinen. Esimerkiksi tämä Flybe: jos ostat liput nyt vaikka tammikuulle hinta on, ehkä, 39€, mitä lähempänä matka-ajankohta on sitä kalliimpi hinta, sitten siihen päälle tulee istumapaikan varausmaksu (seisomapaikkoja ei ole) 6€, ja vielä kun maksat tuon varauksesi siihen tulee 'korttimaksua' 4€, siis kymppi lisää listahintaan. Jos sinulla on matkatavaroita ne hinnoitellaan erikseen ja koneessa ei tarjoilla ilmaiseksi mitään, maksusta kyllä. Tosipieni tölkki coca colaa maksaa 2€.
Mutta vaivatonta se matkustaminen lentäen on, ja siis sen väärti.

Liki?

Siihe mä sen tökkäsin.

D-Terminaalin autojonossa.

Lähes kaikki mun sivujen kuvat suurenevat klikkaamalla.

Ranskan kuningas maalautti suomalaisen poikansa tauluun.

Muistattehan tämän: Siniverisiä?

Sukututkija Kaija Hiilivirta toivoo, että Ranskan kuninkaan Ludvig Filipin Muonion retkestä maalattujen taulujen tuominen Ranskasta Suomeen, vahvistaisi yleistä käsitystä siitä, että kuningas jätti jälkeensä pojan, jonka suku jatkuu näihin päiviin saakka Lapissa ja Ruijassa.

Orleans`in herttua, josta myöhemmin tuli Ranskan kuningas Ludvig Filip, matkusteli vuosikausia ympäri Eurooppaa salanimellä Müller. 1700 lopun ja 1800 luvun alun poliittiset myllerrykset pitivät Ludvig Filipin maanpaossa yli 20 vuotta. Näillä matkoillaan hän päätyi myös Lappiin.

Muoniossa 1795 Ludvig Filip koki pikaromanssin kirkkoherran vaimon sisaren kanssa, joka synnytti pojan. Beata-Caisa oli kaunis ja saksankielentaitoinen, joten kun salaperäinen Müller saapui pappilaan, oli Beata-Caisan pää pyörällä.

Ludvig Filipin matka jatkui pian eteenpäin, mutta Beata-Caisa huomasi olevansa raskaana. Niin syntyi poika, Erik, joka sai liikanimen Puolikko-Erkki.

- Kun synnytyksen aika koitti, Beata-Caisa oli Hirvaslompolossa, jossa sijaitsi pappilan kalakämppä. Vastasyntyneen ensimmäinen makuusija oli puinen kalasäilystysastia, puolikko. Siitä lähtien viralliselta nimeltään Erik Walbom tunnettiin nimellä Puolikko-Erkki, kertoo Kaija Hiilivirta.

- Lapsi tuotiin pappilaan, jossa hän kasvoi pappilan muiden lasten joukossa. Kirkkoherralla Matias Kolströmillä ja hänen vaimollaan Brita- Lisalla oli yhteensä 9 lasta. Papin pojat kouluttautuivat ja tytöt saatettiin hyviin naimisiin.

Puolikko-Erkin kohtalo oli huonompi. Beata-Caisa sairasteli ja riitaantui kirkkoherran kanssa. Äidillä ja pojalla olivat rahat vähissä. Puolikko-Erkki kohtasi Enontekiöläisen Margareetta Hetan ja he aviotuivat. Muoniossa asuessaan he saivat kolme lasta, mutta sitten Norjan lohijoet houkuttelivat perheen Norjaan ja he asettuivat Ruijaan.

- Elämä oli kovaa. Perhe päätyy Tenon sivujoen, Mask-joen suulle pitkän vaelluksen jälkeen. Kaikki omaisuus, lehmät ja lampaat laskettiin lautalla Tanaa eli Tenoa alaspäin elantoa etsien. Välillä pulaa oli kaikesta, jopa ruuasta.

- Erik kertoo avoimesti olevansa kuninkaallista sukua, mutta ei tee asiasta numeroa. Kerrankin kauppias Ove Christian Fandrem kysyy, kannattaisiko pyytää apua isältään. Erik oli vastannut tulleensa tähänkin saakka toimeen omillaan, eikä tarvinnut kuninkaan rahoja, kertoo Kaija Hiilivirta.

- Mask-joen suulla rakennettiin talo ja Erkki elätti perheensä maanviljelyksellä ja kalastuksella. Näin elämä jatkui sukupolvesta toiseen. Lapsia syntyi paljon ja Puolikko-Erkin jälkeläisiä on eri puolilla maailmaa.

Kuningas maalautti Erikin tauluun

Kuningas Ludvig Filip lähetti hovimaalarinsa Francois Biardin jälkikäteen Muonioon maalaamaan taulun Puolikko-Erkistä ja Beata Caisasta. Maalauksessa kuningas on maalattu Lapin pukuisen Beata Caisan viereen. Kuningas ei tosiasiassa koskaan tavannut Erikiä.

- Ilmeisesti tähän tauluun on kuvattu Ranskan kuninkaan oma jälkeläinen. Tästä on nyt sitten jäänyt se Puolikko-Erkin tarina, Pohjoisen Kulttuuri-instituutin taiteiden tohtori Veli-Pekka Räty sanoo.

Räty on Pohjoisen Kulttuuri-instuutin nimissä neuvotellut taulujen tuomisesta Suomeen ensi vuonna. Ranskalaisen taiteilijan François Biardin maalaamat taulut ovat tällä hetkellä Versailles´n palatsissa.

- Versailles´n palatsista on luvattu lainata nuo maalaukset Suomeen, mutta neuvottelut ovat vielä kesken. Toivon, että neuvottelut saadaan käytyä tämän vuoden puolella ja taulut voitaisiin tuoda Tornioon tai Rovaniemelle ensi vuoden aikana, Veli-Pekka Räty sanoo.

Kulttuuriministeriö kutsuu jälkeläisiä Ranskaan 1974

Ensimmäinen dokumentti, josta voi päätellä Ranskan valtion tunnustaneen Puolikko-Erkin Ludvig Filipin pojaksi, tuli vuonna 1974. Silloin Ranskan kulttuuriministeriö kutsui, Puolikko-Erkin jälkeläisen 4. polvessa, Olof Kolströmin Pariisiin osallistumaan kuninkaan arkiston avajaisiin. Olof ja hänen vaimonsa olivat kuitenkin niin iäkkäitä, että eivät jaksaneet osallistuneet juhlallisuuksiin.

Muonion retkeltä maalattujen taulun tuominen tulevaisuudessa Rovaniemen Korundiin vahvistaa käsitystä siitä, että Puolikko-Erkki oli kuninkaan poika, sanoo Kaija Hiilivirta.

- Näiden kahden taulun tuominen Suomeen on mielestäni erittäin tärkeä ele. Jo viisi vuotta sitten minuun oltiin yhteydessä ja kysyttiin voisiko nämä taulu tuode Suomeen. Vastasin, että kyllä minä niille lämpimän seinän löydän, mutta vakuutuuksiin ja rahtiin ei ole varaa. Hienoa, että nämä työt tulevat nyt Lappiin.

Toisessa taulussa kuvataan Lapinpukuista naista, jolla on pieni vauva sylissään. Kuvan nainen on luultavasti Beata-Caisa Walbum ja poika kuninkaan jälkeläinen.

YLE Lappi

Teksti ja kuvat Lapin Radion sivuilta.

Anekdootti

Meillekin tulevassa Postimeeslehdessä on joka päivä anekdootteja. Useimmiten niissä on alapään huumoria?, tai sitten sellaisia jotka eivät minulle aukea. Nyt aukesi, sitä Johanin kanssa illalla nauraa hekoteltiin.

 

Kui haigusi oleks võimalik valida, siis kumb oleks "soodsam", kas Alzheimeri või Parkinsoni tõbi?

Loomulikult Alzheimer! Parem on unustada kannu õlle eest maksta, kui see maha loksutata.

Vapaa suomennos:

Jos sairauksia olisi mahdollista valita, kumpi olisi parempi Alzheimer vai Parkinsonin tauti?

Tietenkin  Alzheimer! Parempi on unohtaa maksaa kannullinen olutta, kuin läikyttää se maahan.

 

 

Tallinnasta

Kuvasatoa taannoiselta Tallinnan reisulta. Päivä oli harmaa, vettäkin oli satanut mutta onneksemme ei satanut enää.

 Vapauden aukio, taustalla näkyvä kirkko on Tönismäellä sijaitseva  Kaarli kirik.

Vabaduse väljak, joka sijaitsee välittömästi vanhankaupungin eteläpuolella, omaa huomattavan suuren symbolisen arvon.
Vuonna 2009 valmistuneen suurremontin ansiosta aukio on nyt penkkeineen ja kahviloineen mukava, rentouttava kaupunkitila.
Aukion länsilaidalla seisova valtava ristihuippuinen pylväs on vuosina 1918-1920 käydyn Viron vapaussodan muistomerkki. Aukion itälaidalla sijaitsee kirkkaankeltainen Jaani kirk. Lisäksi aukiolla sijaitsee itsenäistymistä symboloiva kahdesta pylväästä muodostuva muistomerkki, Vabaduse kell. Toisesta pylväästä näkee kellonajan ja toisesta kuinka monta vuotta Viron ensimmäisestä itsenäistymisestä on kulunut.
Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä aukiolla ovat AHHAA-tiedekeskus ja lasikannen alla katseltavissa olevat Harjun porttitornin perustukset.
Aukiota on historian saatossa kutsuttu useilla nimillä. Vuonna 1910 sinne pystytettiin viisimetrinen Pietari Suuren muistopatsas ja aukio nimettiin Pietarin aukioksi. Pietari katseli jalustaltaan Tallinnaa kiikari ja kartta kädessään aina Viron itsenäistymiseen 1922 asti, jonka jälkeen patsas poistettiin ja metalli sulatettiin ja kierrätettiin. Samalla aukio nimettiin Vapaudenaukioksi.
Noin 20 vuotta myöhemmin, vuonna 1944 Neuvostoliitto valloitti Viron ja muutaman vuoden kuluttua alue nimettiin Voitonaukioksi. Tallinnalaisten lentävä lausahdus: "Voitto tuli ja Vapaus meni" kuvaa tätä tapahtumaa. Viron uuden itsenäistymisen myötä nimi palautettiin jälleen Vapaudenaukioksi.

Täällä sijaitsevat AHHAA-tiedekeskus, joitakin myymälöitä sekä pysäköintihalli

Kuva Raatihuoneen torilta, tuon hurjan näköisen ukkelin ja aasin kanssa sai kuvauttaa itsensä, maksusta tietenkin. Taustalla, keskellä kuvaa, näkyy ovi Maharaja ravintolaan, ja heti oikealla on Ravintola Troika, molempia suosittelen.

 Autotaidetta vanhassa kaupungissa gallerian edessä

 Ravintola Harjukadulla.

 Kuva puhukoon puolestaan.

 Nämä kaksi kuvaa ovat vinkiksi käsillätekijöille, kuvien laatu ei ole kaksinen ne kun on otettu ikkunan läpi, mutta ehkä asia selviää.

Maa järisi Lapissa

Kuva marraskuulta 2010

Maa järisi Pellossa maanantaiaamuna.

Seismologisen instituutin mukaan Pellossa Länsi-Lapissa havaittiin pieni maanjäristys kuuden aikaan aamulla. Järistyksen magnitudiksi tarkentui päivällä 2,1. Sen keskus sijaitsi kahdeksan kilometrin syvyydessä.

Pellon palopäällikkö Kari Vikeväinen sanoo Iltalehdelle, ettei järistyksen tiedetä aiheuttaneen vahinkoja.
- Itsekin heräsin siihen aamulla, mutta ei ole tullut sen kummempaa ilmoitusta.
Vikeväisen mukaan järistyksen kuitenkin tunsi selvästi.
- Aikamoinen paukaus se oli. Ikkunat helisivät.

Harvoin vahinkoa

Suomessa rekisteröidään vuosittain 15-30 pientä maanjäristystä, joiden magnitudi on alle neljä. Maanantain järistys oli sen verran heikko, että vastaavien seuraukset jäävät yleensä vähäisiksi.

- Sanotaan, että seuraus on lähinnä se, että ihmiset huomaavat sen. Rakennuskanta on sen verran hyvää, että harvemmin tulee mitään vahinkoa. Astiat voivat tipahdella pöydiltä ja kaapeista, ja seiniin voi tulla lohkeamia, sanoo tekninen avustaja Ilmari Smedberg Seismologian instituutista.

Viimeksi maanjäristys herätti laajempaa huomiota Suomessa viime maaliskuussa, kun maa tärisi Keski-Uudellamaalla.

- Saimme suunnilleen tuhat puhelua ja sähköpostia, Smedberg sanoo.

Vuoden 1965 jälkeen voimakkain rekisteröity maanjäristys sattui Alajärvellä 17. helmikuuta 1979. Sen magnitudiksi määritettiin noin 3.8.

STEFAN LEPPÄNEN
stefan.leppanen@iltalehti.fi

Teksti lainattu Iltalehden sivuilta.

Kuva marraskuulta 2009

Mitä tässä kuvassa on?

Olin tänään 'kuvauskeikalla'. Kuvat kertovat kuvauksen kohteen, sekä matkan kuvauspaikalle ja takaisin. Kuvat onnistuivat hyvin, ne on jo toimitettu tilaajalle, eikä niistä sen enempää.

Mitähän sitä tuli kuvailtua?



Matkalta.

 Viimeyönä oli pakkanen, aamullakin vielä -5astetta. Onneksi on nastat alla.

Päivälläkään ei ilma lämminnyt, päinvastoin.

Kaunista oli kun aurinko paistoi, ja autosta oli ihan lämmin kuvata matkamaisemia.

Siniverisiä?

Ranskan kuningas jätti jälkeensä pojan - sukua asuu edelleen Lapissa

julkaistu tänään 18.11. klo 14:50, päivitetty tänään 18.11. klo 14:58

Osa taidemaalari Francois Biardin Ranskan kuninkaan Ludvig Filip I:n koskenlaskua Muonionniskalla tulkitsevasta maalauksesta.

Kuva: YLE

Lappiin saadaan mahdollisesti ensi vuonna näytteille kaksi harvinaista ranskalaismaalausta. Toisessa maalauksessa kuningas Ludvig Filip I laskee koskea Muoniossa, toisessa hän on kodassa pienen lapsen kanssa. Tuon pikkupojan jälkeläisiä asuu yhä Lapissa. He ovat selvillä sukutaustastaan.

Ranskalaisen taiteilijan François Biardin maalaamat taulut ovat tällä hetkellä Versailles´n palatsissa Pariisissa. Tällä viikolla Pariisissa on ollut myös Pohjoisen Kulttuuri-instuutin väkeä kulttuuriyhteistyön hengessä.

- Versailles´n palatsista on luvattu lainata nuo maalaukset Suomeen, mutta neuvottelut ovat vielä kesken. Toivon, että neuvottelut saadaan käytyä tämän vuoden puolella ja taulut voitaisiin tuoda Tornioon tai Rovaniemelle ensi vuoden aikana, Pohjoisen Kulttuuri-instituutin taiteiden tohtori Veli-Pekka Räty sanoo.

Hän itse on nähnyt teokset Versailles´n palatsissa.
- Koskenlaskutaulu on kookas ja vaikuttava. Näyttää, kuin veneessä olijat olisivat hetkellä millä hyvänsä suistumassa veden varaan muoniolaisissa tyrskyissä, Veli-Pekka Räty kuvailee.
- Toinen teos on herkkä kohtaus kodassa, jossa on myös pieni poika. Ilmeisesti tähän tauluun on kuvattu Ranskan kuninkaan oma jälkeläinen. Tästä on nyt sitten jäänyt se Puolikko-Erkin tarina, tohtori Veli-Pekka Räty sanoo.

Lapissa asuu siniverisiä
1800-luvulla Muoniossa seikkaillessaan Ludvig Filip ei ollut vielä kuningas vaan maanpaossa oman kotimaansa Ranskan kuohuja. Muoniossa hän asui pappilassa ja rakastui papin vaimon siskoon Beata Caisaan. Suhteesta syntyi poika Erik.

- Meidän tutkimusryhmämme selvittää parhaillaan, mitä näille ihmisille sittemmin tapahtui. Tutkimus ei ole vielä valmis, mutta tietojemme mukaan näitä Ludvig Filipin aviottoman pojan jälkeläisiä on Lapissa tänäkin päivänä, Veli-Pekka Räty sanoo.
- Tutkimusryhmämme on ollut yhteydessä näihin henkilöihin. He ovat selvillä sukutaustastaan, Veli-Pekka Räty paljastaa.

YLE Lappi / Hillevi Antikainen

Teksti kuvineen on lainattu Lapin Radion sivuilta.

K-Rauta

Suomalaiset kuulemma hakevat Virosta rakennustarvikkeita, miksiköhän?

Ylipolvensukkia

Kyllä täällä on sukkiakin 'syntynyt'.

edit: kaikki sukat on myyty, tilauksia voi toki tehdä.
Sähköpostiosoite: toisellapuolenlahden@gmail.com
Jos haluat voit ostaa näitä, hinta 70€ sisältää postikulut.
Lanka on Novitan 7veljestä: 75%villaa ja 25% polyamidia.
Mustat ja valkoiset ovat kokoa S/M, varren pituus 83cm, terän pituus 23cm.
Harmaat ja farkkusiniset ovat kokoa M/L, varren pituus 102cm, terän pituus 25cm.

Kuvassa tuo sininen on liian voimakas, oikeasti se on se Novitan farkkusininen, kaunis väri.

Laita postia osoitteeseen: toisellapuolenlahden@gmail.com

Sukkia siellä, sukkia täällä...

Pitäähän sitä välillä shopatakin, kuka nyt aina vaan jaksaa neuloa, ja ajatella villalankoja?!

Sukkatehdas Suva  oli jo 'vanha' tuttavuus Tallinnan ajoilta, olin siis tietoinen heidän kauniista sukistaan ja ennen kaikkea loistavasta laadustaan.

Kauniita ovat nämä uudetkin mallit, vai mitä sanotte?

Tuubihuivin ohje 2

Edit: Voita tuubihuivi, ei vaadi kuin pienen kommentin ja hiukan onnea.

Ota osaa - valitse väri, ja voita!

Täällä on ylipolvensukkien ohella syntynyt tuubihuiveja, ne ovat mukava, pieni, helppo välityö noiden pitkien sukkien lomassa.

Ensimmäisenä on hehkuvan punainen (ennen sanottiin fuksianpunainen) patenttineuleella tasona neulottu tuubihuivi.
Lanka Novitan Isoveli, 75%villa, 25% polyamidi, menekki 200g
Puikot numero 10 pyörö (tykkään neuloa myös tasoa pyöröpuikoilla)
Mitat 30x110cm
Luo 29s, ota aina ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo patenttineuletta 110cm, päättele. Ompele päät yhteen.

Patenttineule:
Patenttineulosta neulotaan tasona eli edestakaisin kahdella puikolla, ja aika lailla samaan tapaan kuin 1 o 1 n joustinta. Ero on kuitenkin siinä, ettei nurjia silmukoita neulota ollenkaan. Nurjan kohdalla silmukka nostetaan nurin neulomatta yhdessä langankierron kanssa. Oikean kohdalla neulotaan oikein, niin että edellisellä kerroksella nostettu silmukka ja sen mukana tehty langankierto neulotaan oikein yhteen. Näitä kahta vaihetta toistetaan koko ajan, sekä työn oikealla että nurjalla puolella.

 1. Nosta silmukka nurin neulomatta,
nosta samalla puikolle langankierto.

2. Neulo oikein yhteen edellisellä kerroksella
nostettu silmukka ja langankierto.

Toista vaiheita 1. ja 2. kaikilla kerroksilla.

Näin opastaa Käspaikka, joka on verraton paikka, kun kaipaa neuvoja ja ohjeita.

Tässä tuo patentilla toteutettu tuubihuivi, tykkään.

Seuraavana mohairlangasta neulottu tuubihuivi.

Lanka Italialainen Mohair Gold, 20% mohair, 20%villa, 60% acryli, langan menekki n.70g.
Tämäkin lanka on miellyttävän tuntuinen iholla, ei kutita.
Puikot numero 7 pyörö 60cm.
Mitat 30x110 cm.
Luo 180s, neulo pyöröneuleena 3oikein 2 nurin. Jatka kunnes kappaleen korkeus on noin 30cm, tai lankaa on jäljellä noin 4 metriä, päättele löyhästi.

 Tässä tuo huivi, lanka on liukuvärjättyä, värit toistuvat kauniisti. Värejä tähän lankaan on paljon, ostopaikka Liann Lõngat, langan hinta 4,67€/100g.

Tämä ainaoikeaa tasona neulottu huivi tuli tuosta edellisen huivin langanlopusta, ehkä noin 30g.

Mitat 20x110cm, neuloin sen verran kuin lankaa riitti.

Silmukoita 150, puikot numero 7.

Kun ompelin päät yhteen laitoin huivin kerran 'kieruun', halusin kokeilla kuinka se istuu kaulassa, ja se toimii.

Tuubihuivin ohjeet ovat olleet tosi suosittuja, kävijöitä ohjesivuilla on pilvin pimein. Olisi mukava saada kommentteja ohjeista, tehdyistä huiveista.


Tuubihuivin ohje myös täällä.

Lapinlapaset!

Kaarina neuloi minulle kahdet ihanat Lapinlapaset, toiset niistä ovat minulla mukana täällä Tartossa, ja joista olen suunnattoman ylpeä. Kiitos vielä Kaarina.

Nämä ovat sen luokan ammatilaisen työtä johon minä en koskaan yllä. Katsokaa kuinka kauniit ja taidolla tehdyt ne ovat. Kannattaa vilkaista täältä, tuota kirjoneuleosuutta lankakerineen.
Huomatkaa  myös nuo kierteiset väriraidat lapasten varrensuissa, Sylvi taas neuvoi minulle niiden tekemisen Auttin  Käsityökahvilassa,  jossa muuten saa kullanarvoisia neuvoja alan ammattilaisilta.

Lämpimät terveiset, näin blogin välityksellä, teille kaikille ahkerille käsityöihmisille sinne Lapinmaalle!



Nämä lapaset taas ostin täältä Tartosta, tuossa paikallisessa  kauppakeskuksessa olleista myyjäisistä.

Rouva joka oli lapaset neulonut oli tullut niitä myymään, kymmenkunta paria näytti pöydällä olleen.

Tekniikasta en tiedä mitään, mutta paksut ovat, kaksinkertaiset, lämpimät myös, uskon.

Villalankaa Virosta.

Neuloosi on vakava tauti, eikä tunnu hellittävän millään, päinvastoin. Oletteko huomanneet, että neuloosia potevat haistavat lankamyymälät ja  -myyjät missä ikinä liikkuvatkaan. Vaikkapa  kylästä nimeltä Puhja, ihania edullisia villalankoja myyvän torikauppiaan, kuten kävi minulle.

 Tässä kuvassa Puhjan torilta ostettua villalankaa hinta 20€ kilo.

Nämä langat ostin Tartosta kaupasta joka tuo näitä ja tuhansia muita lankoja Saksasta, hinta kaikilla 25€ kilo. Langat ovat villalankoja, paitsi noissa kahdessa tuo kiiltävä lanka on tekokuitua.

Tässä tulossa tuubihuivi patenttineuleella, lanka on oikeasti mustaa, tuo kiiltävä osa on sininen.

Presidenttipeliä...

Paraneeko sohaista kepillä ampiaispesään, osa 2.

Tässä(kään) en tarkoita kirjaimellista  ampiaispesää, vaan pesää joka meissä  monissa herättää intohimoisia ajatuksia, ja mielipiteitä puolesta ja vastaan, nimittäin politiikkaa, ja erityisesti lähestyviä presidentin vaaleja.

Olen omalta osaltani jo ajatukseni selvitellyt, kääntänyt mielessäni kivet ja kannot, ruotinut puolueet sekä ehdokkaat, ja tässä tulos:

 Sauli Niinistö 63v.

 Vaimona 29 vuotta nuorempi nainen, asia kompastutti minut. Varman voittonsa? vuoksi epämiellyttävän ylimielinen.

  Paavo Väyrynen 65v.

Ollut politiikassa, omien sanojensa mukaan, jo viidellä vuosikymmenellä. Jos ei ole tähän mennessä valittu presidentiksi, niin miksi ihmeessä nyt?

 Paavo Lipponen 70v.

Kuuluu jo ikänsäkin puolesta  Kiinan keisareiden kastiin.

Timo Soini 49v.

Opetellut sutkautukset eivät pitkälle kanna, presidenttiys vaatii paljon muutakin kuin Tupun, Hupun ja Lupun.

Pekka Haavisto 53v.

En haluaisi nähdä, että kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä edustaisivat Suomea presidenttiparina.

Eva Biaudet 50v.

Kuka? Vähemmistövaltuutettu jolta kuitenkin puuttuu virkaan vaadittava loppututkinto?

Sari Essayah 44v.

Jo ennen vanhaan sanottiin että, suutari pysyköön lestissään. Hänen paikkansa olisi paremminkin urheilun ja liikunnan saralla kuin "maan äitinä".

Oliko tässä kaikki ehdokkaat??? Katsottuani ensimmäinen vaalikeskustelun, torstai-iltana Tv:stä, minun mietelmäni saivat vahvistuksen presidenttiasialle, eikä minun tarvitse sitä asiaa enää pohtia.

Loppupäätelmäni on, että meillähän on jo kolme presidenttiä, eikö niitä voisi käyttää uudelleen, kierrätyshän on nykyään huippumuodikasta. Sitä paitsi mehän maksamme heille koko ajan palkkaa, sekä runsaat ylläpitokulut, joten sekin asia olisi jo hoidettu, säästyisi yhdet palkat ja kulut vaikka vanhusten hoitoon.

Näin olisi hoidossa Venäjän suhteet, maailmanrauha sekä ihmisoikeusasiat, kaikki tuikitärkeitä nyky-yhteiskunnassa. Edustavat puolisot paikkaisivat, mahdollisesti ilmenevät, iän mukanaan tuomat puutteet.

Kun homma kävisi yhdelle raskaaksi, toinen astuisi remmiin, kukin voimiensa ja taitojensa mukaan.