Ranskan kuningas maalautti suomalaisen poikansa tauluun.

Muistattehan tämän: Siniverisiä?

Sukututkija Kaija Hiilivirta toivoo, että Ranskan kuninkaan Ludvig Filipin Muonion retkestä maalattujen taulujen tuominen Ranskasta Suomeen, vahvistaisi yleistä käsitystä siitä, että kuningas jätti jälkeensä pojan, jonka suku jatkuu näihin päiviin saakka Lapissa ja Ruijassa.

Orleans`in herttua, josta myöhemmin tuli Ranskan kuningas Ludvig Filip, matkusteli vuosikausia ympäri Eurooppaa salanimellä Müller. 1700 lopun ja 1800 luvun alun poliittiset myllerrykset pitivät Ludvig Filipin maanpaossa yli 20 vuotta. Näillä matkoillaan hän päätyi myös Lappiin.

Muoniossa 1795 Ludvig Filip koki pikaromanssin kirkkoherran vaimon sisaren kanssa, joka synnytti pojan. Beata-Caisa oli kaunis ja saksankielentaitoinen, joten kun salaperäinen Müller saapui pappilaan, oli Beata-Caisan pää pyörällä.

Ludvig Filipin matka jatkui pian eteenpäin, mutta Beata-Caisa huomasi olevansa raskaana. Niin syntyi poika, Erik, joka sai liikanimen Puolikko-Erkki.

- Kun synnytyksen aika koitti, Beata-Caisa oli Hirvaslompolossa, jossa sijaitsi pappilan kalakämppä. Vastasyntyneen ensimmäinen makuusija oli puinen kalasäilystysastia, puolikko. Siitä lähtien viralliselta nimeltään Erik Walbom tunnettiin nimellä Puolikko-Erkki, kertoo Kaija Hiilivirta.

- Lapsi tuotiin pappilaan, jossa hän kasvoi pappilan muiden lasten joukossa. Kirkkoherralla Matias Kolströmillä ja hänen vaimollaan Brita- Lisalla oli yhteensä 9 lasta. Papin pojat kouluttautuivat ja tytöt saatettiin hyviin naimisiin.

Puolikko-Erkin kohtalo oli huonompi. Beata-Caisa sairasteli ja riitaantui kirkkoherran kanssa. Äidillä ja pojalla olivat rahat vähissä. Puolikko-Erkki kohtasi Enontekiöläisen Margareetta Hetan ja he aviotuivat. Muoniossa asuessaan he saivat kolme lasta, mutta sitten Norjan lohijoet houkuttelivat perheen Norjaan ja he asettuivat Ruijaan.

- Elämä oli kovaa. Perhe päätyy Tenon sivujoen, Mask-joen suulle pitkän vaelluksen jälkeen. Kaikki omaisuus, lehmät ja lampaat laskettiin lautalla Tanaa eli Tenoa alaspäin elantoa etsien. Välillä pulaa oli kaikesta, jopa ruuasta.

- Erik kertoo avoimesti olevansa kuninkaallista sukua, mutta ei tee asiasta numeroa. Kerrankin kauppias Ove Christian Fandrem kysyy, kannattaisiko pyytää apua isältään. Erik oli vastannut tulleensa tähänkin saakka toimeen omillaan, eikä tarvinnut kuninkaan rahoja, kertoo Kaija Hiilivirta.

- Mask-joen suulla rakennettiin talo ja Erkki elätti perheensä maanviljelyksellä ja kalastuksella. Näin elämä jatkui sukupolvesta toiseen. Lapsia syntyi paljon ja Puolikko-Erkin jälkeläisiä on eri puolilla maailmaa.

Kuningas maalautti Erikin tauluun

Kuningas Ludvig Filip lähetti hovimaalarinsa Francois Biardin jälkikäteen Muonioon maalaamaan taulun Puolikko-Erkistä ja Beata Caisasta. Maalauksessa kuningas on maalattu Lapin pukuisen Beata Caisan viereen. Kuningas ei tosiasiassa koskaan tavannut Erikiä.

- Ilmeisesti tähän tauluun on kuvattu Ranskan kuninkaan oma jälkeläinen. Tästä on nyt sitten jäänyt se Puolikko-Erkin tarina, Pohjoisen Kulttuuri-instituutin taiteiden tohtori Veli-Pekka Räty sanoo.

Räty on Pohjoisen Kulttuuri-instuutin nimissä neuvotellut taulujen tuomisesta Suomeen ensi vuonna. Ranskalaisen taiteilijan François Biardin maalaamat taulut ovat tällä hetkellä Versailles´n palatsissa.

- Versailles´n palatsista on luvattu lainata nuo maalaukset Suomeen, mutta neuvottelut ovat vielä kesken. Toivon, että neuvottelut saadaan käytyä tämän vuoden puolella ja taulut voitaisiin tuoda Tornioon tai Rovaniemelle ensi vuoden aikana, Veli-Pekka Räty sanoo.

Kulttuuriministeriö kutsuu jälkeläisiä Ranskaan 1974

Ensimmäinen dokumentti, josta voi päätellä Ranskan valtion tunnustaneen Puolikko-Erkin Ludvig Filipin pojaksi, tuli vuonna 1974. Silloin Ranskan kulttuuriministeriö kutsui, Puolikko-Erkin jälkeläisen 4. polvessa, Olof Kolströmin Pariisiin osallistumaan kuninkaan arkiston avajaisiin. Olof ja hänen vaimonsa olivat kuitenkin niin iäkkäitä, että eivät jaksaneet osallistuneet juhlallisuuksiin.

Muonion retkeltä maalattujen taulun tuominen tulevaisuudessa Rovaniemen Korundiin vahvistaa käsitystä siitä, että Puolikko-Erkki oli kuninkaan poika, sanoo Kaija Hiilivirta.

- Näiden kahden taulun tuominen Suomeen on mielestäni erittäin tärkeä ele. Jo viisi vuotta sitten minuun oltiin yhteydessä ja kysyttiin voisiko nämä taulu tuode Suomeen. Vastasin, että kyllä minä niille lämpimän seinän löydän, mutta vakuutuuksiin ja rahtiin ei ole varaa. Hienoa, että nämä työt tulevat nyt Lappiin.

Toisessa taulussa kuvataan Lapinpukuista naista, jolla on pieni vauva sylissään. Kuvan nainen on luultavasti Beata-Caisa Walbum ja poika kuninkaan jälkeläinen.

YLE Lappi

Teksti ja kuvat Lapin Radion sivuilta.