Jokivarresta!

Rovaniemi jakaa valtaa kylille
julkaistu tänään 26.1. klo 06:57, päivitetty tänään 26.1. klo 07:01

Rovaniemen kaupunki haluaa siirtää osan päätösvallasta kyliin. Kyläläiset toivovat, että lautakunnat estäisivät viimeistenkin palvelujen karkaamisen kauemmaksi. Samaan aikaan hallitus suunnittelee kuntien vähentämistä.

Rovaniemellä selvitetään parhaillaan aluelautakuntien perustamista viiteen kylään. Tällä hetkellä ainoa aluelautakunta toimii Yläkemijoen alueella.

Noin 50 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta, Kemijoen varressa sijaitseva Vanttauskoski on poikkeuksellinen kylä Lapissa. Kun moni kylä on autioitunut, Vanttauskoskella on kauppa, huoltoasema, ravintola, koulu ja päiväkoti. Erikoista on myös Yläkemijoen aluelautakunta. Sen varoilla pyöritetään muun muassa Siula-nimistä palvelupistettä, josta voi esimerkiksi lainata kirjoja sekä ostaa reseptivapaita lääkkeitä ja kalastuslupia.

Aluelautakunta on päättänyt jo 19 vuoden ajan Yläkemijoen yhdeksän kylän noin tuhannen asukkaan lähipalveluista, kuten peruskoulusta, päivähoidosta ja terveydenhoitajan vastaanotosta. Rahaa on käytössä noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle prosentti Rovaniemen kaupungin kuluvan vuoden budjetista.

Päättäjät tuttuja

Kylällä uskotaan, että palvelut olisivat lähteneet ilman omaa päätöksentekoa.

- Täältä on lakkautettu yhdeksän koulua. Meillä on täällä jäljellä yksi peruskoulu. Se voisi olla lähempänä Rovaniemeä tai mahdollisesti jopa Rovaniemellä ilman lautakuntaa, Yläkemijoen aluelautakunnan puheenjohtaja Kauko Leiviskä sanoo.

Leiviskän kanssa samaa mieltä ovat ainakin vanttauskoskelaiset Mika Kuusela ja Kalevi Inkeröinen. Aluelautakunta saa kiitosta myös siitä, että sen jäseniä on helpompi lähestytyä kuin kaupunginvaltuutettuja.

- Aluelautakunta on lähellä meitä ja päätöksentekijät on kyläläisiä. He liikkuvat ja elävät tällä alueella ja tietävät ihmisten tarpeet parhaiten. Meillä suora yhteys sinne, eli asiointi on helppoa kun me tunnemme ihmiset, Mika Kuusela Vanttauskoskelta sanoo.

Myös Kalevi Inkeröinen pitää aluelautakuntaa toimivana mallina.

- Kyllä näiden palveluiden ja kaiken tämän toiminnan kannalta on suuri merkitys ihan päivittäisissä asioissa.

Inkeröinen antaa kehuja erityisesti tiedotuslehti Kyläkellosta, jota lautakunta julkaisee alueen jokaiseen taloon kymmenen kertaa vuodessa. Myös lautakunnan epäpoliittinen rooli miellyttää.

- Ei pääse politiikka vaikuttamaan, vaan hoidetaan ihmisten asiat vaan. Lautakunta on toiminut sopuisasti, ei ainakaan nyrkkitappeluita ole näkynyt, Inkeröinen vitsailee.

Etelä-Suomessakin kiinnostaa

Kun hallitus aikoo vähentää rajusti kuntien määrää Suomessa, Yläkemijoen aluelautakunnan mallille on yhä enemmän kysyntää. Kyselyjä on tullut Etelä-Suomea myöten sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi kuuluisan kuntakarttansa. Täysin kopioitavissa lautakunta ei joka paikkaan ole, muistuttaa lautakunnan aluesihteeri Meeri Vaarala.

- Tämä on niin kotikutoinen malli, että miksikään sapluunaksi tästä ei varmasti ole. Kaikki alueet ovat omanlaisiaan, niillä on oma rakenne ja tarpeet. Jos halutaan todellista lähidemokraatia, myös mallin pitäisi lähteä asukkailta, Vaarala toteaa.

Vaaralan mukaan on tärkeää, että kyläläisille annetaan oikeasti päätösvaltaa. Pelkkä lausuntoja antava toimikunta ei riitä. Suomeksi siis toimielimen pitää saada päättää rahan käytöstä.

Yläkemijoen aluelautakunnan budjetista lähes kaikki menevät pakollisiin eli subjektiivisiin palveluihin, kuten peruskouluun ja päivähoitoon. Kovin paljon rahaa ei jää muuhun. Se vähentää liikkumavaraa päätöksenteossa.

Lakkautusuhka väistyi

Vielä toissa vuonna kaupungin virkamiehet olivat lakkauttamassa ainoaa aluelautakuntaa. Paikalliset poliitikot kuitenkin puuttuivat peliin ja nyt lautakuntia aiotaankin perustaa viiteen kylään eri puolille Rovaniemeä. Tuskin on sattumaa, että lähidemokratia on poliitikoiden sydäntä lähellä ennen syksyn kuntavaaleja.

Aluelautakuntien perustamisella halutaan saada myös pienempien kylien ääntä Rovaniemen kaupungin päätöksentekoon. Kylien vaikutusvallan pelätään vähenevän, kun jättivaltuuston koko pienenee. Syksyn vaaleissa valtuustoon valitaan 75 valtuutetun sijasta 59 päättäjää.

Rovaniemen kaupunginvaltuusto päättänee uusien aluelautakuntien perustamisesta keväällä. Viiden palvelukylän eli Kivitaipaleen, Meltauksen, Muurolan, Sinetän ja Vikajärven lautakunnat aloittaisivat ensi vuoden alusta.

YLE Lappi / Perttu Ruokangas

Rovaniemen Vanttauskosken Siula-infopisteessä on muun muassa pieni kyläkirjasto.

Kuva: YLE / Jarmo Honkanen

Siulasta voi ostaa myös reseptivapaita lääkkeitä, sanoo hankevastaava Marita Ulusoy.

Kuva: YLE / Jarmo Honkanen

Yläkemijoen aluelautakunnan puheenjohtaja Kalevi Leiviskä uskoo, että kylillä olisi vähemmän palveluja ilman lautakuntaa.

Kuva: YLE / Jarmo Honkanen

Vanttauskoskelaisen Mika Kuuselan mielestä lautakunnan jäseniä on helppo lähestyä, koska he asuvat kylällä.

Kuva: YLE / Jarmo Honkanen

Kalevi Inkeröinen kiittelee sitä, ettei politiikka näy aluelautakunnan toiminnassa.

Kuva: YLE / Jarmo Honkanen

 Teksti ja kuvat Lapin Radion sivuilta.