Heräsimme aattoaamuna kylmään, luihin ja ytimiin tunkeutuvaan koleuteen. Mittari näytti +6, ja tuuli oli todella kylmä. Mielessä kävi ettei tarvi tänäkään vuonna lähteä Uitonpirtin rantaan juhannuskokolle. Säätiedotus oli kuitenkin luvannut illaksi +15, mutta harvoinhan ne säätiedotukset osuvat kohdilleen.
Leivoin raparperirahkapiirakan ja keittelin kuusenkerkkäsiirappia (nam) Johanin keräämistä (ämpärillinen) kerkistä. Siirappia tuli monta purkkia talviseksi vitamiinipommiksi ja yskänlääkkeeksi yms. se on hyvin monikäyttöistä. Johan laittaa sitä mm. aamupuuron päälle, ja aika reippaasti;).
Saunoimme pitkän kaavan mukaan, söimme meille perinteisen juhannusruuan: silliä, uusia perunoita ja isoäidin salaattia, jälkiruuaksi kuppi kahvia ja pala aamupäivällä leipomaani raparperipiirakkaa.
Ja kuin huomaamatta taivas oli alkanut kirkastua, aurinko pilkisteli pilvien rakosista ja kuinka ollakaan kun kello läheni iltakahdeksaa se paistoi jo lähes pilvettömältä taivaalta ja mittarikin oli kivunnut näyttämään +16astetta. Hiphuraa!
Pyörät esiin ja kokolle, ja se kyllä kannatti, katsokaa vaikka kuvaa. Mitkä maisemat ja väkeä kokolla oli noin 50 henkeä, ikähaitari 4-80 vuotta. Tarjolla oli lettuja ja nokipannukahvia sekä hauskaa, iloista yhdessäoloa. Kiitos siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi sinäkin! Kaikki kommentit ovat tervetulleita, oletpa asiasta mitä mieltä tahansa, kaikki mielipiteet otetaan ilolla vastaan.