Lauantaiaamuna innokas joukko käsityön harrastajia kokoontui Lappiatalon parkkipaikalle odottamaan linja-autoa, suuntana Luulajan Käsityömessut. Läksimme matkaan 8.30 ja perillä Luulajassa olimme noin klo 12.00 Suomen aikaa, matkalla poikkesimme aamukahvilla Tornion 'aakkosravintolassa'.
Odotukset taisivat olla hiukan liian korkealla, koska petyimme messujen tarjontaan-meidän omat Kädentaitomessut taisivat olla monipuolisemmat.
Käsityötarvikkeita ei ollut tarjolla juuri lainkaan, kolmella myyjällä oli lankoja, niistäkin yhdet Novitan, puikkoja yms. ei ollenkaan.
Koru-ja askartelutarvikkeita kahdessa pisteessä.Valmiita tuotteita kuten tunikoita, myssyjä, huovutettuja lapasia ja turkistuotteita oli useammalla myyjällä.
Lisäksi siellä oli koko käytävä kosmetiikkaa, useita teleoperaattoreita ja myös silmälaserin esittelijä.
Työnäytöspisteitä oli useita, mutta paikalla ei ollut montaakaan esittelijää. Eräs mies kaiversi pienellä, pienellä veitsellä (tai mikä se oli) luista puukontuppea, hänellä oli silmillä ehkä 5-10senttiä pitkät luupit;)
Aikaa messuilla kiertelyyn varasimme neljä tuntia, niistäkin oli puolet liikaa, mutta toisiaan tuntematonta porukkaa on mahdoton saada kokoon aikaisemmin. Siispä läksimme, kuten oli sovittu, hiukan ennen neljää kohti Haaparantaa ja Ikeaa. Siellä meillä oli aikaa tunti, se ei kyllä riittänyt kuin läpi kävelemiseen, mutta taisi kyllä riittää meille kaikille, olimmehan lähteneet jo varhain liikkeelle kuka Sinetästä, kuka Juotaksesta ja kuka mistäkin. Minä aamukävelin Lappiatalolle puoli kilometriä, ihan täältä citystä.
Ikean reisu vaatii ihan oman matkan;) päätimme, ja Pajala ja Jokkmokk, ja...
Kuvia en ottanut matkalla lainkaan, ja syy on mun melko uusi Lumia. En nimittäin ole opetellut kuinka saan tämän älypuhelimeni tilaan jossa se ei älykkäästi tao operaattorille rahaa, joten suljin sen heti rajalla.
Eräs tuttu oli ollut kyseisen puhelimen kanssa Ruotsissa viikon ja 16 000 euroa tuli laskua että pläjähti, se kyllä kohtuullistettiin, mutta 11 000 euroa on paljon rahaa sekin. Minä siis suljin puhelimen ja näin varmistin, että voin jatkossakin ostaa lankoja mieleni mukaan.
Kameraa en viitsinyt ottaa mukaan, kylläkin outoa ja poikkeuksellista minulle.
Matka oli kyllä mukava ja antoisa, seura oli hyvää KIITOS!
KIITOS Paulalle ja Ainolle! (parane pian)
P... reissu mutta tulipahan tehtyä;) Aina ei voi onnistua ja nythän tietää ettei toiste tarvi mennä. Ja rahaakin säästyi;)
VastaaPoistaKristiinaS. Kuulostiko se noin huonolta reisulta, mä sit vähän liioittelin;(
VastaaPoistaOlihan se kokemus kokemusten joukossa.