Kemijoki

Kemijoki (ruots. Kemi älv, pohjoissaameksi Giemajohka) on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 km. Joki laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.

Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin vuonna 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 21 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos.
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi vuonna 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen vuonna 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Voimalaitosrakentamisesta Kemijoen kalakannoille aiheutuneiden haittojen kompensoimiseksi
Kemijokiyhtiöllä on vuosittainen kalojen istutusvelvollisuus.
Kemijoki Oy istuttaa vuosittain Kemijokeen ja sen mereiselle vaikutusalueelle huomattavat määrät kalanpoikasia sekä pyyntikokoisia kaloja. Kemijoen, Kitisen ja Lieksanjoen istutusvelvoite on rahallisesti noin 1,9 miljoonaa euroa vuodessa.  Kemijoki Oy:n istutusvelvoite on Suomen suurin.

Meilläkin on vene Kemijoen rannassa, ja kalastusluvat kunnossa. Kalaakin on tullut, niin että kesät on pysytty tuoreessa kalassa, ja mikä sen parempaa.
Kerran meinasi tulla suuri, kuin metrin halko, hauki mutta onneksi se pääsi irti. Me ei ikinä oltais saatu sitä veneeseen ja ainakin olis kaadettu koko vene, niin että, huh, huh, onneksi irtosi.
Voimaloiden tehojennoston myötä virtaus joessa on voimistunut, ennen jaksoi soutaa ylös, vaan nyt pitää mennä moottorilla. Liekö iälläkin jotain tekemistä asian kanssa, mene ja tiedä.

Mutta komia joki se on, käykääpä katsomassa.

Näkymiä Kemijoelta