Tekoaltaan elämää...

Tänään Juottaan kyläyhdistys piti koko perheen ulkoilupäivän ja sen yhteydessä pilkkikilpailut Piittisjoen laavulla. Sää suosi tapahtumaa, aamun aikana taivas aukeni ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta pitäen myös pilkittömän paparazzin, seuralaisineen, lämpimänä. Järjetäjien iloksi väkeä paikalla oli runsaasti, tapahtumiin osallistuminen palkitsee järjestäjiä ja vapaaehtoisia parhaiten. 

Kylissä on vielä voimaa, jokivaressa elämää.

Tarjolla oli kahvia ja tuoreita, aamulla paistettuja, munkkeja, toki makkaraakin.
Kalaa altaalta nousi runsaasti, voittajan saaalis oli yli kolme kiloa ja  lapsetkin saivat saalista niin että huonompaa aikuista hävetti. Kaikki saivat palkinnot, niin kuin tapahtuman luonteeseen luonnollisesti kuuluukin ja myös arpajaispalkinnot olivat hyviä ja niitä oli paljon.  Numerolla 34 sai kävelysauvat, kiitos niistä.

Toinen asia on tuo tekoallas, joka kartalta löytyy nimellä Juotasjärvi.  Altaan rakennustyöt käynnistettiin  -50luvulla ja sen muodostavat varsinainen Juotasjärvi, siihen laskevan Piittisjoen kautta, Paattinkijärvi ja Näskänjärvi. Tekoaltaan alapäässä on sitten se voimalaitos, jonka jälkeen vesi päätyy Kemijokeen, tuottaen sähköä vielä useamman voimalan voimalla,  matkallaan Perämereen.
Talvella tuon altaan maisema on erikoinen, suorastaan sykähdyttävä. Voimalaitos laskee altaan vedenpinnan niin alas, että jäät painuvat lähelle pohjaa muodostaen kuumaisemat kraatereineen. Jäältä katsottaessa rannan metsät kohoavat korkealla altaan reunoilla, jäät nousevat metsän reunaan muodostaen portaita ja railoja - sykähdyttävää. Joen ylittävä silta näyttää luonnottoman suurelta ja korkealta, se sama silta joka kesäaikaan on kesy kotoinen ylikulkupaikka, lokkien levähdyspaikka.

Kannattanee kairata reikä järvessä alimpana olevaan kohtaan, kai ne kalat ovat siellä missä vielä on vettä jäljellä - sanoo meikäläisen maalaisjärki?.